10

1800-luku: kiihtyvä muutos

Eurooppa, ja maailma laajemminkin, koki 1800-luvulla ratkaisevia muutoksia, jotka loivat pohjaa myöhemmälle historialle. Teollistuminen oli alkanut jo 1700-luvun lopun Englannissa. 1800-luvun mittaan Britannian lisäksi myös Belgia, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Aasiassa Japani liittyivät teollistuneiden maiden joukkoon.

Teollistuminen tehosti maanviljelyä, mikä johti stabiilimpaan ravintotuotantoon. Höyryvoima mahdollisti monia teollisuuden muotoja sekä tehokkaamman meriliikenteen ja rautatieverkostojen synnyn ja kasvun. Matkustaminen ja hyödykkeiden kuljetus helpottuivat huomattavasti. Sähkön myötä sähkötys otettiin käyttöön, mikä sekin yhdisti maailman eri osia toisiinsa.

Maanviljelyn tehostuminen, kohentunut terveydenhoito ja emigraatio olivat syynä lähes räjähdysmäiseen väestön kasvuun Euroopassa. Yhä suurempi osa väestöstä asui kaupungeissa ja suurkaupungit syntyivät. Vuosisadan mittaan esimerkiksi Lontoon väkiluku kasvoi vajaasta miljoonasta lähes viiteen miljoonaan ja Pariisin asukasluku hieman yli puolesta miljoonasta kolmeen miljoonaan.

Aristokratian menetettyä oikeuksiaan syntyi laaja ja elinvoimainen keskiluokka, joka toimi myös taiteen tilaajana ja kuluttajana. Pariisilaista kaupunkilaistaloa esittävä pilakuva näyttää Pariisin yhteiskuntarakenteen 1800-luvulla (10/1). Myös taiteilijat tulivat usein keskiluokasta, joten heillä saattoi olla omia tuloja. Yhä harvemmin he enää palvelivat kirkkoa tai hovia. Niin heidän omat aatteensa ja pyrkimyksensä tulivat sanelemaan heidän taiteensa sisältöä.

Sosiaaliset ongelmat kulminoituivat teollistuneissa kaupungeissa. Maanviljelijät ja nimenomaan työläiset elivät usein kestämättömissä, epähygieenisissä oloissa. Sosiaalinen tiedostavuus oli synnyttämässä uutta taidesuuntausta, realismia. Samalta pohjalta kasvoi Marxin ja Engelsin analyysit proletariaatin asemasta. Karl Marxin Pääoman ensimmäinen osa valmistui 1867. Puolisen vuosisataa ilmestymisensä jälkeen teos oli tuleva satojen miljoonien ihmisten ”pyhäksi kirjaksi”.

Reformeja tehtiin jo 1800-luvulla. Paroni Hausman sai tehtäväkseen uudistaa Pariisin keskustan. Hän purki valtavia alueita vanhaa, epähygieenistä kaupunkia ja suunnitteli tilalle avaria bulevardeja, aukioita ja puistoja. Asuinrakennuksissa oli otettu huomioon terveellisyys. Niissä oli muun muassa parvekkeita, viemäröinti ja juomaveden saanti oli järkeistetty.

Lapsityövoiman käyttöä pyrittiin kitkemään ja Saksassa alettiin maksaa kansalaisille vanhuuseläkettä vuonna 1880. Orjuus ja orjakauppa lakkautettiin eri puolilla 1800-luvun kuluessa.

Naisen asema koheni askel askeleelta. Britanniassa nainen sai jo hallita omaa omaisuuttaan. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen myötä naisille aukeni työpaikkoja sihteereinä, keskusneiteinä ja myyjättärinä. Opiskelu oli nyt naisillekin mahdollista ja vuosisadan lopulla suffragetti-liike alkoi vaatia naisille myös aktiivista osaa poliittisessa elämässä.

Kirkon valta ihmisten mieliin oli jo 1700-luvulla alkanut ratkaisevasti höltyä. Tieteen harppaukset muuttivat käsitystä maailmasta ja Darwinin evoluutio-oppi kyseenalaisti lopullisesti Raamatun kirjaimellisena totuutena.

Myös taiteissa 1800-luku oli mullistusten aikaa. Kautta ei voi enää luonnehtia yhdellä tai kahdella tyylitermillä. Vuosisadan alkua leimasi yleisesti ”romantiikaksi” luonnehdittu, vaikeasti määriteltävä maalaustaiteen, musiikin ja kirjallisuuden suuntaus, joka sai eri maissa erilaisia muotoja kansallisuusaatteen synnytettyä tarpeen kansalliselle taiteelle.

Romantiikan rinnalla klassismi säilytti asemansa, nimenomaan arkkitehtuurin ja akateemisen taiteen piirissä. Vuosisadan puolenvälin jälkeen uusi valurautateknologia mullisti arkkitehtuurin samalla kun kuvataiteilijat alkoivat hahmottaa maailmaa aivan uusilla tavoilla, vapaina klassismin ja akateemisen taiteen kaavoista.