4.4

Tanssitaiteilijoita ja tanssinäkemyksiä

Seuraavaan luetteloon on kerätty vapaan tanssin edustajia. He ovat järjestäneet oman tanssinäytöksen tai heillä on ollut oma koulu Suomessa. Jotkut ovat toimineet myös tanssijoina ja tanssinopettajina Keski-Euroopassa. Tiedot on kerätty useista eri lähteistä ja saattavat sisältää virheitä, ne kuitenkin välittivät toiminnan pääpiirteet ja laajuuden.

Aira Arja (ent. Pyykönen)

• Helvi Salmisen oppilas
• tanssidiplomi Gret Palucca -koulusta Saksasta
• oma tanssi-ilta sekä Berliinissä että Helsingissä 1934
• opettajana Elna Koposen liikuntakoulussa

Annsi Bergh (1900–1932)

• Gripenbergin oppilas
• yhteisnäytös Mary Hougbergin ja Taina Helveen kanssa 1920
• tanssiopintoja Helleraussa 1920-luvulla ja 1928–1932 opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa
• tanssijana Hellerau–Laxenburg-tanssiryhmässä

Martta Bröyer (1897–1979)

• Hertta Idmanin oppilas
• opintoja Helleraussa sekä Mary Wigmanin koulussa
• oma koulu Helsingissä vuodesta 1925 lähtien, omia ja oppilasnäytöksiä
• erikoistui tanssiin lausunnan säestyksellä

Ella Eronen (1900–1987)

• Helvi Salmisen oppilas
• omia näytöksiä 1933 ja 1934
• polvivamma katkaisi tanssiuran

Lempi Eskelinen

• Helvi Salmisen oppilas
• oma koulu Helsingissä yhdessä Telma Tuuloksen kanssa

Maggie Gripenberg (1881–1976)

Katso luku 2.2 Maggie Gripenberg  suomalaisen taidetanssin uranuurtaja

Irja Hagfors (1905–1988)

• Gripenbergin oppilas, opiskeli myös balettia
• diplomi Hellerau–Laxenburg-koulusta 1926–1928
• ensimmäinen oma näytös 1928
• opettajana Helvi Salmisen koulussa 1928
• tanssijakiinnityksiä Saksan ja Sveitsin teattereissa, Trudi Schoopin sekä Harald Kreutzbergin ryhmissä
• oma koulu Helsingissä 1940-luvulla
• tanssikriitikkona Uusi Suomi 1944–1948, Vapaa sana ja Kansan Uutiset 1948–1982
• koreografia Kaarina Maununtytär Suomen Kansallisbaletille 1962

Taina Helve (1904–1969)

• Gripenbergin oppilas
• tanssiopintoja Helleraussa
• useita tanssinäytöksiä 1920-luvulla
• oma koulu Helsingissä, seuratansseja ja plastiikkaa 1921–1930, muutti Kokkolaan ja jatkoi siellä tanssinopettajana

Mary Hougberg (1898–1964)

• Gripenbergin oppilas
• tanssiopintoja Hellerau–Laxenburgissa, Rudolf Labanin ja Kurt Joossin johdolla
• tanssinäytöksiä Suomessa ja Keski-Euroopassa Hellerau–Laxenburg-ryhmässä sekä Suzanne Perrotet’n kanssa 1920-luvulla
• tanssikoulu Zürichissä
• oma tanssikoulu Helsingissä vuodesta 1932 lähtien

Sari (Sara, Sarah) Jankelow (1895–1972)

• Gripenbergin oppilas
• tanssiopintoja Mary Wigmanin, Rudolf Labanin ja Kurt Joossin johdolla, balettia Mihail Fokinin johdolla
• omia näytöksiä 1920-luvun taitteessa Suomessa
• tanssijana Saksan teattereissa 1923–1932, Kölnin teatterin tanssiryhmän johtaja 1924–1926, Essen teatterin tanssiryhmän johtaja 1926–1931, teatterikoreografioita Kansan Näyttämölle
• oma koulu Helsingissä vuodesta 1932 lähtien

Johanna Laakkosen artikkeli Balettimestari ja modernisti – Sari Jankelow Weimarissa (sivut 35–56), Teatterimuseon nettijulkaisussa WEIMARISTA VALTOIHIN – kansainvälisyys suomalaisessa tanssissa

Mirri Karpio (s. 1917)

• Esteri Suontaan oppilas
• opettaja ja säestäjä Puolanne–Karpio-koulussa 1944–1982

Anitra Karto (1913–1960)

• Toini Karton tytär ja oppilas
• opintoja Hellerau–Laxenburg ja Bodenwieser -kouluissa
• voimistelunopettaja
• omia näytöksiä
• tanssinopettajana Gustafsson–Karto-koulussa ja SF:n filmikoulussa

Toini Gustafsson-Karto (1889–1970)

• Hilma Liimanin oppilas
• tanssiopintoja Saksassa
• salonkitanssien opettaja Helsingin Tanssiopistossa
• oma koulu 1918–1949

Elna Koponen os. Tamminen

• voimistelunopettaja
• oma liikuntakoulu vuodesta 1930 alkaen, opetusta voimistelussa ja tanssissa, oppilasnäytöksiä
• koulussa opettivat myös Aira Arja ja Maija Varmaala
• siirtyi myöhemmin pelkästään voimistelun puolelle

Anna-Maija Kuoppamäki

• Gripenbergin oppilas
• opintoja Helleraussa
• opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa

Wini Laine

• Gripenbergin oppilas
• oma näytös 1921
• lähti Suomesta, mm. Karlsruhen teatterin tanssiryhmän johtaja 1922–1926

Hagar Lehtikanto (1912–1982)

• Esteri Suontaan oppilas, myös balettiopintoja
• tanssiopintoja Saksassa Mary Wigmanin, Gret Paluccan ja Jutta Klamtin kouluissa 1935–1939
• oma näytös sekä Berliinissa että Vaasassa 1939
• oma koulu Helsingissä ja myöhemmin Vaasassa, opetti sekä vapaata tanssia että balettia

Ilta Leiviskä (1907–1979)

• Gripenbergin oppilas
• Gripenbergin koulu ja Sibelius Akatemian liikuntatunnit siirtyivät Ilta Leiviskälle 1950-luvun alussa
• oma koulu 1958–1967

Maija Leppo

• opintoja Hellerau–Laxenburg-koulussa
• oma näytös 1938
• oma koulu Helsingissä ja myöhemmin Tampereella

Kaarina Mansikkala os. Kuoppamäki (1914–1984)

• Gripenbergin oppilas
• oma näytös Vaasassa 1938
• koulu Helsingissä 1944–1962

Ester Naparstok (1898–1986)

Artikkeli Hannele Niiranen: Ester Naparstok: Tanssin täytyy olla totta

Marianne Pontan (1901–kuollut Meksikossa 1973)

• Gripenbergin oppilas
• opintoja Hellerau-koulussa
• opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa sekä tanssijana koulun ryhmässä
• oma tanssikoulu Pariisissa Doris Helphen kanssa 1932–1940 ja myöhemmin koulu Meksikossa Ilonka Bródyn kanssa

Elsa Puolanne (1906–1996)

Katso luku 4.5 Elsa Puolanne

Bertta Reiho (1910–1984)

• Gripenbergin ja Suontaan oppilas
• voimistelunopettaja
• oma koulu Tampereella

Helvi Salminen (1892–1961)

Artikkeli otteita Elsa Enäjärven artikkelista Suomalaisetko kömpelöitä – Helvi Salmisen haastattelu, Suomen Kuvalehti 20/1928

• Gripenbergin oppilas
• voimistelunopettaja
• tanssiopintoja Saksassa mm. Mary Wigman
• oma koulu vuodesta 1925 lähtien, aluksi yhdessä Ester Napartokin kanssa

Esteri Suontaa (1896–1973)

• Gripenbergin sekä Hertta Idmanin oppilas
• voimistelunopettaja
• tanssiopintoja Saksassa mm. Mary Wigman, Gret Palucca
• oma koulu vuodesta 1926 alkaen

Telma Tuulos (1902–1982)

• Helvi Salmisen ja Ester Naparstokin oppilas
• tanssiopintoja Saksassa sekä Yhdysvalloissa 1932–1933
• koulu yhdessä Lempi Eskelisen kanssa Helsingissä 1933–1935 ja oma koulu Turussa vuodesta 1935 lähtien

Maija Varmaala

• Gripenbergin oppilas
• diplomi Günther-koulusta Saksasta
• opettaja Koposen liikuntakoulussa sekä oma koulu Turussa

Mirjam Viippola

• Gripenbergin oppilas
• oma liikuntakoulu Lahdessa vuodesta 1945 alkaen
• painottui voimisteluun

Lisäksi 1920- ja 30-luvulla Suomessa oli muutamia tanssitaiteilijoita, joita on vaikea sovittaa baletin tai vapaan tanssin piiriin.

Edith von Bonsdorff (1890–1968)

• tanssiopintoja Gripenbegin johdolla, balettiopintoja Ruotsissa Jean Börlinin ja Jenny Hasselqvistin johdolla
• esiintyi yhdessä Jean Börlinin kanssa jo 1919, Ballets Suédoisin jäsen 1923–1925,
• runsaasti omia tanssinäytöksiä ja kiertueita Suomessa 1920-luvulla, avustajina mm. Kaarlo Eronen ja Alexander Saxelin sekä Helvi Salmisen oppilaat

Leena Rintala (1921–?)

• syntyjään kiinalainen, suomalainen Jussi Rintala ”adoptoi” Leenan ja toi hänet Suomeen
• esitti itämaisia tansseja omissa näytöksissään 1935 ja 1936 sekä ravintoloissa

Sage Gundborg (1905–2001)

• balettiopintoja Helsingin Tanssiopistossa, myös Gripenbergin oppilas
• opiskeli itämaisia tansseja Keski-Euroopassa
• oma näytös 1937
• lyhyen aikaa oma koulu Helsingissä 1929–1931, opetusohjelmassa sekä rytmistä voimistelua että balettia, opetti myöhemmin 1930-luvulla balettiharjoituksia Gripenberg koulussa

1920-luvulla useimmat tanssinäytökset olivat sooloesityksiä. 1930-luvulla näytöstoiminnan painopiste siirtyi koulujen oppilasnäytöksiin ja tämä suuntaus jatkui vapaan tanssin vähittäiseen kuihtumiseen asti.

Tanssi syntyi samalla hetkellä kuin elämä – tanssinäkemyksiä vuodelta 1944

Eeva-lehti kysyi vuonna 1944 muutamilta vapaan tanssin edustajilta, miten he määrittelevät ja kokevat tanssin. Näin he vastasivat.

Hagar Lehtikanto-Tiiro, Vaasa: ”Tanssin perusominaisuus on keveys. Tämän johdosta liittyy traagilliseenkin tanssiin valoisa harmooninen aines, joka taittaa tuskalta kärjen.”

Ester Lindgren, Turku: ”Tanssi!… ruumiin harmooninen liikunta sielunliikkeitten ilmentämiseksi; sen alistaminen kauneuden palvelukseen täydellisen tasapainon vallitessa fyysillisen ja psyykillisen olemuksen välillä.”

Ester Naparstok, Tampere: ”Tanssi: musiikin ja liikunnan ristiriidaton, harmooninen yhtyminen yhdeksi eläväksi kokonaisuudeksi. Musiikin sanoma pakottaa, inspiroi esiin tanssin, kielen, joka sanoitta julistaa oman taidemuotonsa totuutta.”

Elsa Puolanne, Helsinki: ”Tanssin tulisi mielestäni herättää katsoja etsimään ja ymmärtämään olevaisen moninaisuutta ja sen tarkoitusta.”

Irja Hagfors, Helsinki: ”Tanssi on peräti harvoin taidetta. Mutta milloin se kohoaa taiteeksi, se on ”totaalisin” kaikista taiteista, koska se vaatii koko sielun, ruumiin ja älyn viimeistä hiventä myöten.”

Maija Varmaala, Helsinki – Lahti: ”Hyvän tanssin sommittelu ja sen esittäminen edellyttää paitsi täydellistä ruumiin hallintaa, myös herkkää musiikin ymmärtämistä ja tyylitajua sekä elävää mielikuvitusta ja voimakasta eläytymiskykyä.”