1
Turku teatterikulttuurin keskuksena vuoteen 1827

1
Turku teatterikulttuurin keskuksena vuoteen 1827

Teatteritaiteen ja teatterielämän historia Suomessa on jäsentyy ensimmäiseltä jaksoltaan Turun kulttuurisen johtoaseman loppuun. Ruotsin osana Turku oli itäisten maakuntien piispan, yliopiston ja hovioikeuden kaupunki – jopa Tukholman merellinen kaksoiskaupunki. Autonomisen suuriruhtinaskunnan keskus se ehti olla vain kolme vuotta, kun Helsinki jo määrättiin pääkaupungiksi 1812. Siirtymää viivytti Suomen sodan aikana palaneen Helsingin hidas, mutta sitä merkittävämpi uuden keskustan rakennusprojekti.

Turun palo 1827 tuhosi korvaamattomia kulttuuriaarteita ja johti siihen, että monien toimintojen painopiste siirtyi Helsinkiin. Samana vuonna valmistui Helsingin ensimmäinen jo alun perin teatteriksi rakennettu puutalo, C. L. Engelin Esplanaditeatteri.

Ensimmäinen opintojakso käsittää näin käytännössä koko Ruotsin vallan ajan, jolloin Turku kohosi kulttuurisesti virkeäksi erityisesti kustaviaanisena eli Kustaa III:n hallitusaikana (1772–1792), jota Suomessa on nimitetty myös Porthanin ajaksi, professori H. G. Porthanin mukaan.

Rinnalla seurataan sitä, miten 1703 perustettu Pietari vaikutti voimakkaasti Viipuriin. Viipuri pidetään Suomen tarkastelussa mukana ennen muuta siksi, että kulttuurisesti se on jo keskiajalta alkaen ollut osa Ruotsi-Suomea, vaikka vasta Pietarin suurkaupungin läheisyys ja joutuminen Venäjän osaksi nosti sen kulttuuriseen monimuotoisuuteensa.

Turun akatemiasali näyttämönä

Turun Akatemian rakennuksena toimi myöhäiskeskiajalta periytyvä kaksikerroksinen jyrkkäkattoinen rakennus, joka oli kiinni tuomiokirkon vanhassa ympärysmuurissa. Talon alakerrassa oli pienempi sali ja opettajien huone, yläkerran suureen […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Surge! — Nouse!

Surge! on kirjoitettu ruotsiksi, 8–11 tavun mittaisilla säkeillä ja riimitetty pareiksi. Siinä on prologi ja epilogi, eli alkusanat ja loppusanat, joiden molemmat puhujat oli ilmoitettu […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Jacobus Petri Chronander

Jakob Persson Chronander (1623–1689) oli syntynyt Ruotsissa Itä-Göötanmaalla. Hän tuli Turkuun opiskelemaan 1643 ja osoitti pian lahjakkuutta juhliin sepitettyjen runojen kirjoittajana. Erilaisten rytmiikoiden ja runotyylien […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Studentes ja Tuhlaajapoika näytelmien aiheina

Studentes oli tunnettu jo sadan vuoden ajalta, kirjoittajana Stettinissä vaikuttanut Christophoros Stummelius (Christoph Stümmel). Aihe ei hänenkään käsissä ollut alkuperäinen, vaan ilmeisesti sovitus aiemmasta Gnaphaeuksen […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Leikarit

”Tämä on leikarin oikeus. Mikäli leikaria lyödään, pitää se aina jättää rankaisematta. Mikäli gigan, viulun, tai rummun kanssa liikkuvaa leikaria loukataan ja hän vaatii hyvitystä, […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Piispa Henrikin näytelmä — oletuksen tausta

Suomeen tulleen piispa Henrikin historiallinen olemassaolo on epävarmaa, mutta hänet surmasi melko yhtenäisten perimätietojen maukaan satakuntalainen talonpoika tai mahtimies Lalli. Tärkeimmät traditiot ovat kahdensuuntaisia. Kansanruno, […]
Jan 7, 2015 / Add Comment

Kirkolliset näytelmät Skandinavian alueella

Euroopan keskiajan omintakeinen antiikin vaikutuksesta riippumaton ilmiö oli teatterillisen esittämisen kehittyminen 900-luvun kirkoissa pääsiäisjumalanpalveluksen osana. Kirkkonäytelmien tai kirkko-oopperan leviämiseen vaikutti aluksi nimenomaan benediktiiniläisluostarien ohjesääntöön kirjattu englantilaisen […]
Jan 7, 2015 / Add Comment