9

Teatteri kylmän sodan jälkeen n. 1985—2005

Tämän jakson teemaksi on valittu teatterin rooli siinä poliittisessa muutoksessa, kun kylmä sota päättyi ja sosialistiset maat siirtyivät 1990-luvun alusta alkaen markkinatalouteen.

Jos lähihistoriasta täytyy mainita joku selvä käännekohta, vaikuttaisi vuodet 1989–1991 yksiselitteiseltä ja sopivalta taitekohdalta. Silloin Neuvostoimperiumi hajosi, Saksat yhdistyivät ja kylmä sota päättyi. Kaikki rajakohdat ovat […]

Neuvostoliiton teatterioloja on raikkaalla tavalla käsitellyt dramaturgi ja tutkija Anatoly Smeliansky (englantilainen translitterointi) kirjassaan The Russian Theatre after Stalin (1999), joka muodostaa paljolti seuraavan käsittelyn […]

Venäjällä 1900-luvun kauhujen käsittely oli monella tavalla kriittistä itsetarkkailua, oman järjestelmän verhottua kritiikkiä. Tilanne itäisessä Keski-Euroopassa tai lyhyesti Itä-Euroopassa asettui hieman toisin. Ihmistä nöyryyttävän järjestelmän […]

Yhdysvalloissa vanha jako vaihtoehto- ja mainstream-teattereihin ei 1990-luvulle tultaessa kaikilta osin enää pätenyt. Molemmissa teatterityypeissä voidaan tehdä joko yhtä lailla innovatiivista ja tietynlaista estetiikkaa kokeilevia […]

Ranska Ranskan teatterielämä on pysynyt elinvoimaisena läpi vuosikymmenien, eivätkä Pariisi, Lyon tai Strassbourg sen paremmin kuin Avignonin festivaali ole menettäneet kiinnostavuuttaan Manner-Euroopan teatterikartalla. Leimallista ranskalaiselle teatterille […]

Lähi-idän teatteri Islamin suhdetta teatteriin on käsitelty keskiajan yhteydessä jaksossa 2 ja lähinnä viittaamalla varjokuvateatterin perinteeseen. Tämä tuskin tekee oikeutta Atlantin ja Indus-joen väliselle alueelle, Pohjois-Afrikan, […]