3.3

Joutsenlampi — Suomalainen Ooppera saa baletin

Suomalainen Ooppera

1872–1979 Suomalaisen Teatterin (nyk. Kansallisteatteri) yhteydessä toimi lauluosasto.

1911 Aino Ackté ja Edvard Fazer perustivat Kotimaisen Oopperan, esityksiä lähinnä Kansallisteatterin näyttämöllä.

1914 Nimi muuttui, Suomalainen Ooppera.

1919 Ooppera sai vakinaiset tilat Aleksanterin teatterista, joka oli toiminut aiemmin venäläisenä varuskuntateatterina.

1922 Suomalaisen Oopperan ensimmäinen balettiensi-ilta. Suomalaisen Oopperan baletti syntyi.

1956 Nimi muuttui, Suomen Kansallisoopppera ja Aleksanterin teatterin lisärakennus valmistui.

1970-luvulla Suomen Kansallisoopperan balettia alettiin kutsua nimellä Suomen Kansallisbaletti.

1993 Muutto uuteen oopperataloon Töölönlahden rannalle.

Joutsenlampi — ohjelmiston tukipilari

Syksyn 1921 aikana balettikoulujen oppilaat syrjäyttivät Maggie Gripenbergin oppilaat oopperoiden iltapalkkaisina tanssija-avustajina. Tanssin painopiste Oopperassa siirtyi plastisesta tanssista balettiin.

Artikkeli  Tiina Suhonen: Mitä tapahtui ennen kuin kaikki alkoi? Kansallisbaletin alkuvaiheet.

Joutsenlammen harjoitukset alkoivat syksyllä 1921 George Gén johdolla. Ensimmäisen Joutsenlammen tanssijoina toimivat Helsingin Tanssiopiston ja Elo Kuosmasen balettikoulun oppilaat. Tanssija Iris Salinin mukaan kaikki Tanssiopiston parhaat balettioppilaat eivät kuitenkaan osallistuneet Joutsenlampeen, koska he eivät luottaneet Géhen hänen vähäisen balettitaustansa takia. Koska kaikki tanssijat eivät hallinneet varvastekniikkaa, tanssi Joutsenlammen kuoro puolivarpailla.

Nuori itsenäinen Suomi sai oman kansallisen balettinsa, kun Joutsenlampi sai ensi-iltansa Suomalaisessa Oopperassa 17. päivänä tammikuuta 1922. Käsiohjelman mukaan teoksen oli näyttämölle asettanut Marius Petipa ja tanssit harjoittanut George Gé. Tanssijoilla ja katsojillakaan ei kuitenkaan ollut ensi-illan aikaan tietoa ja tajua hetken merkittävyydestä, sillä Iris Salinin mukaan:

Uskottiin, että Joutsenlampi samoin kuin balettikin, olivat vain Edvard Fazerin päähänpistoja, jotka eivät eläisi ensi-illan jälkeen kahta, kolmea esitystä pidemmälle. (Leo Kuosmasen kokoama moniste: Elon mainingit taiteen virrassa, s.62)

Toisin kuitenkin kävi. Joutsenlammesta oli 41 esitystä vuosina 1922–1925. Odette – Odile kaksoisroolissa tanssivat Mary Paischeff, Valentina Pawloff ja Margit Lilius. Prinssi Siegfriedin roolin tanssi kaikissa esityksissä George Gé. Kaiken kaikkiaan esityksessä oli vain 24 esiintyjää.

Ensimmäisenä suomalaisena Odette-Odilena tanssi Mary Paischeff (Viipuri 1899 – Helsinki 1979). Hän oli saanut balettikoulutuksensa Pietarin Keisarillisessa balettikoulussa 1914–1917. Paischeff oli saapunut Helsinkiin jo vuonna 1920 kuuluisan venäläisen tanssijan Ljubov Jegorovan balettiseurueen mukana.

Mary Paischeffin dramaattisuus ja kehittynyt tekniikka tekivät hänet sopivaksi Odetten runolliseen osaan. George Gén prinssin liikkeiden yleissävy oli liian pehmeä, jopa naismainen. Iris Salin esitti Joutsenlammen suositun espanjalaistanssin, joka jouduttiin toistamaan jokaisessa näytännössä kahteen kertaan. Margit Lilius, Toivo Niskasen sisarentytär, tanssi punaisena Odilena vuonna 1923. Odilen puku oli punainen vuoteen 1953 asti ja sen jälkeen musta.

Musiikkiarvostelija Evert Katila kommentoi ensimmäistä Joutsenlampea Helsingin Sanomissa 18.1.1922 seuraavasti:

Suomalaisessa Oopperassa saatiin eilen nähdä meillä aivan uutta: kokonainen suuri balettinäytelmä, sellaisena kuin tämä vanha taidemuoto on elänyt puhtaimmassa muodossaan myöhäisimpiin aikoihin vanhan Venäjän keisarillisissa teattereissa, mistä se viime vuosina on palannut entisille kotipaikoilleen Länsi-Eurooppaan, kaikkialla herättäen jälleen rajatonta ihastusta. Siitä, että tällaisilla voimilla on aikaansaatu jotakin niin kaunista ja vaikuttavaa kuin Petipa-Tshaikovskin Joutsenlammen eilinen ensiesitys, tulee ensi sijassa kunnia Suomalaisen Oopperan johtajalle, hra Edward. Fazerille, jonka rohkea yritteliäisyys ja suuri asiantuntemus tällä alalla saavutti ehdottoman voiton. Yleisö joka viimeistä sijaa myöten täytti Oopperan katsomon, osoittikin myrskyisästi suosiotaan voittoihin tottuneelle teatterimiehelle, joka näki yhden mieliajatuksistaan toteutuneena.

Jättämällä illan taiteellisten vaikutusten esittelemisen seuraavaan lehteen on kuitenkin lausuttava tunnustus ja kiitos siitä kuukausia kestäneestä innokkaasta valmistustyöstä, jota baletin esille saamiseksi on laitoksessa tehty ja johon suuri joukko kaupungissa olevia tanssitaiteen harjoittajia on harrastuksella ottanut osaa. Käytännöllisen harjoittamisen etunenässä ovat olleet tunnetut taiteilijat, nti Mary Paischeff ja hra Georges Gé, jotka saivat kukkien ja monien esiinhuutojen muodossa osansa katsojain mieltymyksestä. Monilukuisten muiden osanottajien oivalliset saavutukset tulemme laajemmassa selonteossa toteamaan. Orkesteria, Tshaikovskin kuuluisaa musiikkia johti hra Tauno Hannikainen, joka myös kutsuttiin esiin. Joutsenlampi on varmaankin tuova Suomalaiselle Oopperalle paljon täysiä huoneita.

Vuonna 1932 Gé teki uuden version Joutsenlammesta. Siinä Odette-Odilen kaksoisrooli oli jaettu kahden tanssijattaren kesken. Odettena tanssi Irja Aaltonen. Hän esitti joutsenprinsessaa herkän runollisesti ja elävöitti roolia onnistuneesti mimiikalla. Odilen roolissa esiintyi Lucia Nifontova, balettimme nouseva tähti. Hän hurmasi yleisönsä keijukaismaisella liikunnallaan, mutta Odilen kylmän laskelmoivan intohimon tulkitsijaksi häntä pidettiin hieman liian nuorena. Arvo Martikainen oli teknisesti taitava prinssi. Hänen hyppynsä olivat kevyet, mutta samalla voimakkaat. Tätä Joutsenlammen versiota esitettiin 17 kertaa vuosina 1932–1933.

Jatkosodan päätyttyä Alexander Saxelin sommitteli oman Joutsenlampensa vuonna 1945. Ensi-illassa Odette-Odelen roolin tanssi Lucia Nifontova ja prinssinä Klaus Salin. Saxelinin Joutsenlampi pysyi ohjelmistossa yli neljä vuotta ja se sai peräti 119 esitystä. Lisää Joutsenlammen esitysperinteestä

Artikkeli Maija Paavilainen: Joutsenlammen esitysperinne Suomessa, Tanssi 1/94.