1980-luvulta alkanut tanssin tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen esiinmarssi eli tutkimukselliset teoriat, sanat ja teot ovat vaikuttaneet myös Suomen taidetanssin olemisen tapoihin. Tutkimuksesta ja teorioista eivät kiinnostuneet 1990-luvulla ainoastaan akateemiset tanssintutkijat, vaan myös osa nuorista tanssintekijöistä Keski-Euroopassa ja Suomessakin. He eivät vierastaneet taide- ja kulttuuriteorioita, vaan ottivat ne oman taiteellisen työskentelynsä apuvälineiksi ja tekivät esityksissään näkyviksi mm. representaation muodostumista, sukupuolen ja identiteetin rakentumista ja tanssin tekemisen ja esittämisen historiaa ja konventioita. Tutkimuksen ja tutkimuksellisten esitysten kautta tanssintaide on mielestäni myös alkanut tiedostaa enenevässä määrin tanssin yhteiskunnallista, poliittista ja kasvatuksellista merkittävyyttä ja hakea uusia toisenlaisia toiminnan muotoja ja tapoja.
Omassa artikkelissani, Makkonen (2009), teen tiiviin historiallisen yhteenvedon kansainvälisestä ja suomalaisen tanssin tutkimuksen vaiheista. Artikkeliani voi syventää Teatterikorkeakoulun Esittävien Taiteiden tutkimuskeskuksen (TUTKE) yliopistolehtorin Kai Lehikoisen (2014, 25–70) tekstillä, joka esittelee laajemmin erilaisia tanssin tutkimukseen suuntauksia ja lähtökohtia.
TUTKEn yliopistolehtori Hanna Järvisen ja professori Leena Rouhiainen (2014, 175–189) pohtivat yhteisartikkelissaan erityisesti taiteellisen tutkimuksen erityispiirteitä ja Rouhiaisen (2012) virkaanastujaisesitelmä zoomautuu tanssin taiteelliseen tutkimuksen olemisen tapoihin. TUTKEssa pitkään vaikuttanut professori Annette Arlander (2016, 223–229) hahmottelee tekstissään Teatterikorkeakoulun tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen historiallisia vaiheita.
Suomen taidetanssin historiaa oppimateriaaliin liittyvä kirjallisuusluettelo sisältää tanssin historiallisen kirjallisuuden lisäksi mahdollisimmman kattavasti luettelon Suomessa julkaistusta tanssin tutkimuksesta sekä taiteellisesta tutkimuksesta. Teatterikorkeakoulussa julkaistut tohtorin tutkinnon kirjalliset opinnäytteet ovat sekä muut tutkimukselliset teokset ovat nykyisin pääosin luettavissa myös nettijulkaisuina.
Makkonen, Anne. 2009. ”Miten olet, minne suuntaat tanssin tutkimus?”. Tanssilehti 2/29.
Lehikoinen, Kai. 2014. ”Tanssin tutkimuksesta.” teoksessa Kai Lehikoinen Tanssi sanoiksi. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Kinesis04, 25–70 – helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42834/Kinesis_4.pdf?sequence=1
Järvinen, Hanna & Rouhiainen, Leena. 2014. ”Taiteellinen tutkimus” teoksessa Hanna Järvinen & Leena Rouhiainen (toim.) Tanssiva tutkimus. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Nivel03, 175–189. – nivel.teak.fi/tanssiva-tutkimus/taiteellinen-tutkimus-yhtena-tanssintutkimuksen-juonteena/
Rouhiainen, Leena. 2012. Professorin prologi. Virkaanastujaisesesitelmä 5.12.2012.
Arlander, Annette. 2016. ”Siihen aikaan, kun Tutke perustettiin” teoksessa Soili Hämäläinen (kirj. ja toim.) Tanssi yliopistossa – Kirjoituksia uuden koulutus- ja tutkimusalan muotoutumisesta. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, Nivel07, 223–229. – helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167841/Nivel_07.pdf?sequence=1