4
Italia, Ranska ja Molière

4
Italia, Ranska ja Molière

Tässä opintojaksossa palaamme vielä Italiaan ja kahteen tärkeään renessanssin ilmiöön, perspektiivilavastuksen syntyyn ja commedia dell’arteen. Sen jälkeen siirrymme Ranskaan, josta 1600-luvulla tuli Euroopan johtava kulttuurimaa myös teatterin kehityksessä. Sivuamme jo barokin aikakautta tyylilajeista puhuttaessa, vaikka barokki kuvaa teatterissa parhaiten visuaalista puolta. Lopetamme 1600-luvun loppupuolelle.
 
Teatro Olimpico, Vicenza  [Leacroft. Theatre and Playhouse. 1985]

4
Italia, Ranska ja Molière

Tässä opintojaksossa palaamme vielä Italiaan ja kahteen tärkeään renessanssin ilmiöön, perspektiivilavastuksen syntyyn ja commedia dell’arteen. Sen jälkeen siirrymme Ranskaan, josta 1600-luvulla tuli Euroopan johtava kulttuurimaa […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.1
Antiikin teatteria rekonstruoimassa

Edellisen opintojakson alussa käsiteltiin antiikin tradition henkiinherättämisen vaikutusta näytelmistölle Italiassa. Italiasta muodostui eräänlainen välittäjätaho muiden Euroopan kansojen tutustuessa antiikin perintöön. Italia kuului ruhtinaiden kielivalikoimaan. Macchiavellin […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.2
Lavastamisen vallankumous

Näyttämöaukko tarjosi paljon mahdollisuuksia, mutta sitä ennen oli ratkaistava ongelmia. Perspektiivilavastuksen ongelmia oli sen valmistamisen suuritöisyys ja sen hankala vaihdettavuus. Jälkimmäiseen ongelmaan peittävä esirippu oli eräs […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.3
Mitä kaduilla tapahtui?

Edellä olemme käsitelleet ruhtinaiden ja kuninkaiden teatteria. Vaikka yksinvaltiaiden huvit kustannettiin kansan pussista, oli niillä kuitenkin huomattavan työllistävä vaikutus. Näyttämörenkien, koristemaalareiden ja kankaan poimuttelijoiden lukumäärät […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.4
Commedia dell’arten henkilöhahmot

Seuraavaksi esitellään tärkeimmät commedia dell’arten henkilöhahmot, joita on ollut valtava eri määrä aina kunkin ryhmän tarpeiden ja valmiuksien mukaisesti. Hahmoja on kuitenkin mahdollista ryhmitellä ominaisuuksiensa […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.5
Commedia dell’arten leviäminen ja vaikutus

Ohessa muutama kiinnekohta italialaisten näyttelijöiden vaikutuksesta Euroopassa, joka oli vahvimmillaan vuosien 1550–1650 välillä. Tunnetuimmat ryhmät olivat. I Gelosi 1583–1604 (mustasukkaiset) oli muodikkain seurue. Sen kuuluisin näyttelijä […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.6
Ranskan teatteri renessanssista barokin ajalle

Samaan aikaan kuin uskonsodat repivät Saksaa, Ranskasta tuli 1600-luvulla Euroopan johtava kulttuuri- ja teatterimaa. Seuraavaksi taustaa ranskalaisen teatterin kukoistukseen. Ranska oli vielä 1500-luvulla ankarien sisällissotien […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.7
Loistava teatteri ja nuori Molière

Molièresta (1622–1673), puhuminen on helpompaa kuin Shakespearesta, sillä hänen elämänvaiheistaan tiedetään enemmän. Jopa hänen seurueensa iltakohtaiset lipputulot ovat tiedossa. Silti myös arvoituksia on jäänyt. Molière […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.8
Aurinkokuningas ja kypsä Molière

Ennen kuin jatkamme Molièren uran keskikohtaan, pari huomiota aikakauden valtiollisista tapahtumista sekä esittävän taiteen yleisistä tapahtumista on paikallaan. Vuonna 1661 Ludvig XIV:n henkilökohtainen hallituskausi alkoi, […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.9
Miten tragediaa tulisi kirjoittaa?

Aristoteleen tulkinnasta keskusteltiin 1500-luvun ajan. Lopulta päädyttiin siihen, että Aristoteleen havainnot tulisi ymmärtää hyvän kirjoittamisen normina. Myös Ranskassa puheenvuorot voittivat, joissa ylistettiin Aristoteleen pohjalta tehtyä […]
elo 3, 2016 / Add Comment

4.10
Jean Racine — aikalaistragedia roomalaispuvuissa

Käsittelemämme aikakausi tunnetaan myös Ranskan klassisen draaman aikana. Draamamuotoa kutsutaan myös ranskalaisklassismiksi. Jean Racine (1639–1699), jota pidetään ranskankielisen draaman suurimpana mestarina, hioi muodon täydelliseksi. Toisin […]
elo 3, 2016 / Add Comment