Musiikkiteatterin muoto, jota kutsumme oopperaksi, alkoi kiteytyä Italiassa 1500–1600-lukujen vaihteessa. Oopperan esimuotoja oli monia ja termi ”ooppera” alkoi vakiintua vasta 1600-luvun puolenvälin tienoilla. Oopperan muotoutuminen liittyi pitkälti renessanssin pyrkimykseen herättää henkiin antiikin kulttuuri. Samanaikaisesti kun arkkitehdit muokkasivat antiikin pylväsjärjestelmiä, kuvataiteilijat tulkitsivat antiikin aiheita ja uusplatonilaiset filosofit pyrkivät yhdistämään antiikin ajattelun ja kristinuskon, ryhmä taiteilijoita ja […]

Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota jälleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitkälti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, jonka suunnitteluun olivat osallistuneet Bramante, Michelangelo, Rafaelin koulukunta ja arkkitehti Maderna, saatiin lopulta valmiiksi. Siitä tuli leimallisesti barokki-kompleksi, kun roomalainen barokkikuvanveistäjä ja arkkitehti Bernini sai valmiiksi sen mutkikkaan alttarikonstruktion ja lisäsi kirkon eteen pyöreän aukion, jota kristikuntaa syleilevien käsivarsien tavoin […]

Ranskassa Ludvig XIV (1643–1715) otti kulttuurielämän ohjakset tukevasti käsiinsä, kun hänen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan absoluuttista yksinvaltaa ylistävää arkkitehtuuria, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja oopperaa. Hänen ministerinsä Jean-Baptiste Colbert perusti eri taiteenaloille akatemioita, jotka paitsi tarjosivat korkeatasoista ja systemaattista opetusta, myös toimivat kontrollin välineinä. Akatemioiden kautta eri taidemuotojen aiheet ja tyyli joutuivat kuninkaallisen kontrollin alaisiksi. Ludvig […]

Kuten jo mainittiin, barokin aikana taulumaalaus ja taidekauppa yleistyivät. Monet taiteilijat olivatkin täysin kansainvälisiä tekijöitä, jotka toimivat milloin minkäkin hovin palveluksessa ja heidän työnsä olivat haluttuja eri puolilla Eurooppaa. Aikakauden ehkä suosituimpia maalareita olivat espanjalainen Velázques ja alankomaalainen Rubens. Velázques (1599–1660) Monien muiden eurooppalaisten taiteilijoiden tavoin myös espanjalainen Diego Velázques vieraili Roomassa pariinkin kertaan. Ehkä […]

Kuten edellä jo mainittiin, 1600-luvulla Hollannista tuli Euroopan merkittävimpiä valtiomahteja, jonka vauraus perustui pitkälti kansainväliseen kauppaan. Kulttuuri-ilmapiiriltään se oli suhteellisen vapaamielinen sallien virallisen kalvinismin rinnalla muitakin uskontoja ja vapaan ajattelun. Reformoitu kirkko ei kaivannut suuria alttaritauluja, mutta taiteella oli uudenlainen tilaajakunta: varakas keskiluokka. Taulumaalaus kukoisti ja taidemarkkinat suolsivat eriaiheisia tauluja kauppiasporvariston seinille. Syntyi uusia maalaustaiteen […]