Läntistä maailmaa mullistanut vallankumousten sarja alkoi siis Pohjois-Amerikan vallankumouksesta, joka johti Yhdysvaltojen itsenäisyydenjulistukseen vuonna 1779. Sitä seurannut Ranskan suuri vallankumous vuona 1781 aloitti Euroopassa vallankumousten ja reformaatioiden eli vanhan vallan palautusten sarjan, joka jatkui vuosisadan puoliväliin saakka. Heikentynyt talous, katovuosi ja kuninkaan kykenemättömyys hoitaa asioita olivat niitä käytännön tekijöitä, jotka laukaisivat Ranskan suuren vallankumouksen. Sen […]

Uusklassismin perinne eli arkkitehtuurissa vahvana läpi 1800-luvun. Siitä muokattiin erilaisia versioita aina tilanteen mukaan. Napoleonin valtakausi käänsi katseensa Rooma keisariajan arkkitehtuuriin. Tämän ns. empire-tyylin hieno esimerkki on, kuten edellä mainittiin, Engelin suunnittelema Senaatin tori ympäristöineen. Engel oli merkittävän saksalaisen arkkitehdin, maalarin ja lavastajan, Karl Friedrich Schinkelin (1781–1841) oppilas. Hän veti selvän eron kreikkalaisen ja roomalaisen […]

”Romantiikaksi” luonnehditaan taiteellista suuntausta, joka oli vallalla 1700-luvun lopusta n. 1830-luvulle, joskin termiä käytetään usein laajemminkin kattamaan 1800-luvun taidetta. Termin ottivat käyttöön saksalaiset taiteilijat ja ajattelijat. Se viittaa jo edellisellä vuosisadalla suosittuihin ns. ”romansseihin”, keskiaikaisiin seikkailukertomuksiin kuten Kuningas Arthur ja Pyhän Graalin legenda. Leimallinen suuntaus romantiikka oli nimenomaan kirjallisuudessa, musiikissa ja maalaustaiteessa. Arkkitehtuurissa ja kuvanveistossa […]

1800-luvulle tultaessa oopperatalot olivat kasvaneet kooltaan ja ne olivat muuttuneet eräänlaisiksi tuotantolaitoksiksi, joka suolsivat oopperoita vauhdilla. Hovioopperoita oli siellä täällä, mutta useimmat oopperatalot toimivat kaupallisella pohjalla uuden porvariston muodostaessa niiden laajimman yleisön. 1700-luvulla hallinnut, vakava opera seria väistyi vähitellen varhaisromanttisen oopperan tieltä. Kehittyi uusi laulutyyli, jossa korostui tunteisiin vetoava melodisuus. Improvisoitua kuviointia ei enää suosittu. […]

Ranskassa kuvataiteiden akatemia oli perustettu Ludvig XIV:n aikana 1664. Se oli aluksi ollut tarkkaan valvottu instituutti, jonka tehtävänä oli vastata siitä, että taiteilijat loivat virallista taidepolitiikkaa vastaavia teoksia. Akatemian viralliset, säännölliset näyttelyt oli aloitettu 1673 ja niitä alettiin kutsua Salongeiksi. Muualle Eurooppaan taideakatemioita perustettiin 1700- ja 1800-lukujen mittaan. Niissä oli vallalla samankaltaiset opetusmetodit kuin Ranskan […]

Romantiikan kaipuu etäiseen ja vieraaseen kulminoitui 1800-luvun orientalismissa. ”Itä” tai ”Orientti”, joka suurpiirteisesti kattoi Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Aasian, nähtiin houkuttelevana, viekoittelevana ”toisena”. Tähän länsimaisen mielen omiin tarpeisiinsa luomaan ”Orienttiin” projisoitiin paljon sitä, mitä oma kulttuuri ei ollut tai se ei sallinut, kuten väkevä aistillisuus, hirmuvaltiaiden sadistiset julmuudet ja toisenlainen seksuaalisuus. Ranskalainen Eugene Delacroix, jota on […]

1800-luvun keskivälin ja lopun oopperaa hallitsi suvereenisti kaksi oopperasäveltäjää, italialainen Giuseppe Verdi (1813–1901) ja saksalainen Richard Wagner (1813–1883). Jo varhaisromantiikan aikana ooppera oli politisoitunut, ja näiden säveltäjien myötä oopperasta tuli suuren luokan yleiseurooppalaista taidetta, joka heijasteli poliittisia aatteita tai johon yleisö projisoi niitä. Verdistä tuli Italian heräävän kansallistunnon kärkihahmo ja hänen teoksensa joutuivat monesti sensuurin […]

Kuten edellä on jo mainittu, 1800-luvun arkkitehtuuri toisteli lähes pakkomielteenomaisesti menneitä rakennustyylejä. Kertaustyylisten kuorrutusten sisäpuolella tapahtui kuitenkin hiljakseen vallankumous, joka tuli ratkaisevasti muuttamaan arkkitehtuurin muodot. Uusi innovaatio oli metallin, ja aluksi nimenomaan valuraudan, hyödyntäminen rakentamisessa. Valurautarakenteita oli käytetty silloissa jo 1700-luvun loppupuolella. Vähitellen valurautarakenteita ilmestyi toisarvoisina pidettyihin hyötyrakennuksiin, kuten varastoihin, kasvihuoneisiin jne. Käänteentekevänä pidetään vuoden […]

Paljon on keskusteltu siitä, vaikuttiko valokuvauksen yleistyminen välittömästi myös kuvataiteeseen. On sanottu, että kun nyt kuka tahansa saattoi esimerkiksi saada itsestään huokealla valokuvatun muotokuva, maalareiden huomio suuntautui todellisuuden näköiskuvauksesta sen yksilölliseen tulkintaan. Olipa prosessi näin suora tai ei, oireellista on että 1800-luvun lopun tärkein ei-akateeminen taideryhmittymä, impressionistit, esittäytyivät näyttelyllään ensi kerran juuri merkittävän varhaisen taidevalokuvaajan […]