Ensimmäiset tunnetut ihmisen valmistamat esineet ovat erilaiset kiviset ”käden jatkeet” eli työkalut, kuten iskurit ja käsikirveet. Varhaisimmat, vajaat puolitoista miljoonaa vuotta vanhat työkalut ovat löytyneet Afrikasta. Kivityövälineiden valmistuksessa tapahtui Euroopassa n. 40 000 eaa. kehitys, mikä mahdollisti entistä terävämmät työvälineet (1/1). Ihmiset elivät metsästämällä joutuen usein seuraamaan riistaa. Asumuksina palvelivat luolat ja erilaisista ympäröivän luonnon […]

Ilmaston ja ympäristön muutokset Euroopassa n. 10 000 eaa. toivat tullessaan mullistuksia ihmisen elämänmuotoon ja vähitellen myös taiteeseen. Napajäätiköt asettuivat nykyisille paikoilleen ja merenpinta nousi. Eurooppa alkoi saada nykyistä hahmoaan. Ihminen kehitti työ- ja metsästysvälineitään ja jousi ja nuoli keksittiin. Koira kesytettiin kotieläimeksi ja alkeellisia veneitä käytettiin vesillä liikkumiseen. Taiteessa eläinten rinnalla kuvattiin yhä useammin […]

Maanviljelyksen yleistymistä seuranneen ihmisten paikalleen asettumisen myötä alkoi kiinteän arkkitehtuurin kehittyminen. Varhaisimmat löydetyt sakraalit eli pyhät rakennukset kuten temppelit ovat Välimeren alueella perua noin 3000-luvulta eea. Ne konstruoitiin suurista kivipaasista ja ne ovat varhaisimpia esimerkkejä ns. megaliittisesta (megas = suuri, lithos = lohkare) arkkitehtuurista. Tässä rakennusmetodissa suuri kivipaasi asetetaan kahden pystysuoran, kannattavan paaden varaan. Tämä […]

Kuten edellä on käynyt ilmi, inhimillisen kulttuurin varhaisimpia muotoja on vaikea hahmottaa edes konkreettisten esinelöytöjen perusteella. Vielä vaikeampaa on yrittää hahmottaa varhaisimpia esityksen kaltaisia, hetkeen sidottuja tapahtumia. Lapsen kehitystä tutkineet psykologit ja jotkut tanssiantropologit ovat kuitenkin esittäneet olettamuksen, että kehollinen, tanssillinen ilmaisu olisi edeltänyt esim. kieleen perustuvia esitysmuotoja. Tanssiantropologiassa on määritelty erilaisia tanssin (tyylitellyn liikkeen) […]