Tämä oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun ”Tila, kuva, aatteet” -luentosarjan oheismateriaaliksi. Kymmenestä luentokokonaisuudesta rakentuva sarja on suunniteltu nimenomaan teatterin ja tanssin opiskelijoille. Siksi varsinaisissa luennoissa taidehistorian (arkkitehtuuri ja kuvataiteet) lisäksi mukana on myös viittauksia teatterin, tanssin ja oopperan ilmiöihin. Pyrkimyksenä on sitoa nämä taiteen alat niihin aatteisiin, niin poliittisiin, uskonnollisiin kuin filosofisiin, jotka ovat eri aikakausina […]

Käsite ”korkeakulttuuri” viittaa varhaisiin kaupunkimaisiin yhteiskuntiin, joista myöhemmin kehittyivät ensimmäiset valtakunnat. Ne syntyivät yleensä jokilaaksoihin, joissa maanviljelylle välttämätöntä kastelujärjestelmää saatettiin kehittää jokia hyödyntäen. Intian varhainen Indus-kulttuuri syntyi Indusjoen laaksoon nykyisen Pakistanin ja Intian alueilla ja Kiinan korkeakulttuuri kehittyi Keltaisen joen laaksossa. Eurooppaa lähinnä olleet varhaiset korkeakulttuurit puolestaan kehittyivät Lähi-idässä Eufrat- ja Tigrisjokien laaksoihin sekä Egyptiin […]

Välimeren itäosassa alkoi 700-luvulla eaa. muotoutua kulttuuri, joka loi pitkälti pohjan sille mitä ”länsimaisella sivilisaatiolla” nykyään tarkoitetaan. Tällä kreikkalaisella kulttuurilla, joka 300-luvulla eaa. sulautettiin osaksi Rooman valtakuntaa, oli kuitenkin edeltäjänsä. Aigeianmeren saaristossa kukoisti puoli vuosituhatta, n. 2000–1450 ns. aigeialainen kulttuuri ja Manner-Kreikassa n. 1800–1200 eaa. ns. helladinen kulttuuri. Varsinainen kreikkalainen kulttuuri alkoi muotoutua 700-luvun lopulla […]

Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut epäsuosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelmällisyyden jumalattaren, persialaisperäisen Mitran ja egyptiläisen Isis-jumalattaren kultit. Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306–337) kuitenkin poliittisista syistä johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman […]

Edellisessä luvussa kuvattiin kuinka meille länsimaisille tuttu kristillinen tuttu kuvasto kehittyi. Muillakin maailmanuskonnoilla on omat kuvakäsityksensä, jotka tänä globalisaation aikana näkyvät ympäristössämme. Pääpiirteiltään uskonnolliset kuvastot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, sellaisiin joissa jumaluus tai jumaluudet kuvataan antropomorfisina eli ihmishahmoisina ja sellaisiin, joissa jumalaa, jumaluuksia tai muita uskonnon korkeimpia voimia tai arvoja ei kuvata ihmishahmossa. Jo kristillisen […]

”Keskiaika” on jälleen yksi taidehistoriaa ja historiaa laajemminkin määrittelevä termi, joka on luotu jälkikäteen vähättelevässä mielessä. Sillä tarkoitettiin ikään kuin välikautta, joka erotti toisistaan antiikin ja renessanssin (joka jälleen nosti antiikin perinteen arvoonsa). Keskiaikaa on usein kutsuttu myös ”pimeäksi” kaudeksi. Käsitys on erheellinen, sillä keskiaika oli nimenomaan kollektiivisen uskon aikakausi, joka synnytti ympäri Eurooppaa suuria […]

Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmenivät Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin jäänteitä. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyvä basilika-muoto säilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoapäin kirkot päällystettiin usein marmorilla ja muilla värillisillä arvokivillä, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyvä tapa. Selkeästi kehystetyt ja rytmitetyt seinäpinnat poikkeavat harmoniassaan täysin pohjoisemmasta romaanisesta ja […]

Euroopan 1600-lukua ei voi yksinkertaistaa yhden tyylin tai yhden selkeän ajatussuunnan aikakaudeksi. Osa Euroopasta oli reformoitu ja näin Eurooppa oli jakautunut kahteen kristinuskon suuntaukseen. Roomassa, missä paavinvalta nosti jälleen päätään, kehittyi uusi tyylisuuntaus, jota alettiin myöhemmin kutsua barokiksi. Barokki levisi sekä kirkon että hovien promotoimana eri puolille Eurooppaa ja jesuiittojen lähetystyön myötä myös laajalle Euroopan […]