2.1
Mesopotamia

2.1
Mesopotamia

Posted · Add Comment

Varhaisin korkeakulttuureista, Mesopotamia tai Kaksoisvirtain maa, kehittyi Eufrat- ja Tigrisjokia ympäröivällä alankoalueella. Sillä ei ollut luonnonrajoja ja siksi tämä Lähi-itään kuuluva alue joutui usein ulkopuolisten valloitusten kohteeksi, mikä vaikutti ratkaisevasti sen kulttuurin kehitykseen. Varhaisemmat neoliittiset maanviljelysyhteisöt alkoivat saada korkeakulttuurien piirteitä siellä noin 4000 eea. Siitä alkaen alueella kukoisti sarja valtakuntia, jotka olivat usein rinnakkaisia ja […]

Read More

2.2
Egypti

Posted · Add Comment

Päinvastoin kuin Mesopotamia, Egypti oli luonnollisten rajojen eristämä alue. Siksi sen kulttuuri saattoi pitkään kehittyä suhteellisen rauhassa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä ja vaikutteilta. Egypti ei myöskään ollut Mesopotamian tavoin jakaantunut keskenään sotiviksi kaupunkivaltioiksi, vaan faraoiden yksinvalta oli keskitetty. Heidät koettiin siis jumalina, ei vain jumalten edustajina kuten Mesopotamiassa. Nämä tekijät selittänevät osaltaan Egyptin taidetradition pitkän keston ja […]

Read More

3
Antiikin maailma: Kreikan ja Rooman taide

Posted · Add Comment

Välimeren itäosassa alkoi 700-luvulla eaa. muotoutua kulttuuri, joka loi pitkälti pohjan sille mitä ”länsimaisella sivilisaatiolla” nykyään tarkoitetaan. Tällä kreikkalaisella kulttuurilla, joka 300-luvulla eaa. sulautettiin osaksi Rooman valtakuntaa, oli kuitenkin edeltäjänsä. Aigeianmeren saaristossa kukoisti puoli vuosituhatta, n. 2000–1450 ns. aigeialainen kulttuuri ja Manner-Kreikassa n. 1800–1200 eaa. ns. helladinen kulttuuri. Varsinainen kreikkalainen kulttuuri alkoi muotoutua 700-luvun lopulla […]

Read More

3.1
Kreikan kulttuurin edeltäjät: Kreeta ja Mykene

Posted · Add Comment

Aigeianmeren kulttuurin varhaisimmat taideteokset ovat 3000-luvulta eaa. peräisin olevat, etupäässä Kykladien saariryhmän haudoista löydetyt ihmishahmoiset marmoriveistokset (3/1). Kooltaan nämä veistokset vaihtelevat muutamasta sentistä lähes luonnolliseen kokoon. Niiden perusmuoto on kartiomainen ja kehon eri osat, kasvot, yläruumis ja raajat on käsitelty geometrisinä muotoina, kolmioina, suorakulmioina ja soikioina. Muodonkäsittelyssä on Afrikan ”primitiivisille” veistoksille ominaisia piirteitä, joita 1900-luvun […]

Read More

3.2
Kreikan taide

Posted · Add Comment

Kreikkalainen kulttuuri kukoisti Kreikan niemimaalla ja sitä ympäröivillä saarilla ja alueilla n. 700 eaa. – Se ei muodostanut maantieteellisesti selvärajaista ”valtakuntaa”, vaan koostui monista pienistä kaupunkivaltioista, joita kutsuttiin nimellä polis. Siitä juontuu sana politiikka, yksi lukemattomista edelleen käytössä olevista käsitteistä ja termeistä, jotka ovat jääneet elämään länsimaisiin kieliin ja muokanneet perusteellisesti kulttuuriamme. Pikku valtioita hallittiin […]

Read More

3.3
Rooma

Posted · Add Comment

Rooman imperiumi kattoi suuruutensa aikana paitsi Välimeren alueet myös suuren osan Vähä-Aasiaa sekä pohjoista ja läntistä Eurooppaa aina Skotlantiin saakka. Alueella vallitsi pitkä rauha keisari Augustuksen Pax Romanan myötä. Roomalaiset hallitsivat imperiumiansa tehokkaalla infrastruktuurilla. Tieverkosto yhdisti sen eri alueita toisiinsa. Hallinto oli keskitetty, valuutta kaikkialla yhteinen ja armeija oli tehokkaasti organisoitu. Merkittävimpiä anteja myöhemmän Euroopan […]

Read More

4
Varhaiskristillinen taide ja Bysantti

Posted · Add Comment

Rooman vallan loppuaikoina kollektiivinen uskonto oli joutunut epäsuosioon ja monet erilaiset mysteeriuskonnot kukoistivat. Kristinuskon rinnalla suosittuja olivat mm. Kybelen, monirintaisena kuvatun hedelmällisyyden jumalattaren, persialaisperäisen Mitran ja egyptiläisen Isis-jumalattaren kultit. Kristityt muodostivat aluksi vaatimattoman, Roomassa hyljeksityn uskolahkon. Vuonna 313 keisari Konstantinus Suuri (306–337) kuitenkin poliittisista syistä johtuen lopetti kristittyjen vainot ja vuonna 392 kristinuskosta tuli Rooman […]

Read More

4.1
Bysantti

Posted · Add Comment

Kristinuskoon kääntynyt keisari Konstantinus Suuri valitsi vuonna 330 uudeksi pääkaupungikseen kreikkalaisen Byzantionin. Sen sijainti Aasian ja Euroopan välisen vesireitin avainkohdassa oli strategisesti hyödyllinen. Konstantinopoliksi ristitystä pienestä Byzantionista tuli Itä-Rooman pääkaupunki ja se kasvoi parissa vuosisadassa kansainväliseksi metropoliksi. Bysantin taideperinne tuli hallitsemaan kristikunnan taiteen kehitystä itäisen kristinuskon piirissä aina meidän päiviimme saakka ja läntisen tradition puitteissa […]

Read More

5
Muiden uskontojen kuvakäsityksiä

Posted · Add Comment

Edellisessä luvussa kuvattiin kuinka meille länsimaisille tuttu kristillinen tuttu kuvasto kehittyi. Muillakin maailmanuskonnoilla on omat kuvakäsityksensä, jotka tänä globalisaation aikana näkyvät ympäristössämme. Pääpiirteiltään uskonnolliset kuvastot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, sellaisiin joissa jumaluus tai jumaluudet kuvataan antropomorfisina eli ihmishahmoisina ja sellaisiin, joissa jumalaa, jumaluuksia tai muita uskonnon korkeimpia voimia tai arvoja ei kuvata ihmishahmossa. Jo kristillisen […]

Read More

5.1
Hindulaisuus: shivan tuhoava ja luova tanssi

Posted · Add Comment

Hindulaisuudeksi nykyään kutsuttu uskonto kasvaa vuosituhantisesta perinteestä. Se yltää Veda-kirjojen, arjalaisten aluksi suusanallisesti n. 1800–600 eaa. ylläpitämään hymniperinteeseen ja vielä sitäkin edeltäneisiin kausiin, jolloin luonnonelementit kuten joet ja kasvit elollistettiin. Hindulaiselle kuvastolle on tyypillistä se, että erilaiset energiat ja luonnonelementit henkilöidään ihmis- tai eläinhahmoisiksi jumaluuksiksi. Niinpä aurinko manifestoituu Surya-jumalana, Ganges-joki Ganga-jumalattarena jne. Hindulaisuus sisällyttää itseensä […]

Read More
 
  • saavutettavuusselosteTämä saavutettavuusseloste koskee disco.teak.fi/tila verkkosivustoa ja on laadittu 21.9.2020. Sivustolle [...]
  • FörordDetta undervisningsmaterial är sammanställt för Teaterhögskolan och hör ihop med [...]
  • SaatteeksiTämä oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun ”Tila kuva aatteet” -luentosarjan oheismateriaaliksi. [...]
  • Publikationens uppgifterRummet bilder idéernas värld Manus och bildredaktion Jukka O. Miettinen [...]