Buddhalaisuuden perustajana pidetään Itä-Intiassa 400-luvulla kansankielellä opettanutta Siddhartha Gautamaa tai Sakyamunia, ”Sakya-klaanin viisasta”, jota alettiin bodhi-puun juurella saamansa valaistumisen jälkeen kutsua buddhaksi, ”valaistuneeksi”. Buddhalaisen ajattelun mukaan buddhia on kuitenkin ollut ja tulee olemaan monia. Oman maailmanaikamme tärkein buddha on juuri Gautama Buddha, joskin hänkin inkarnoitui maan päälle erilaisina hyvään pyrkivinä olentoina 550 kertaa ennen kuin […]
Itä-Aasian eli Kiinan, Korean ja Japanin maisemakulttuuri kasvaa vuosituhansia vanhasta animistisesta kokemisesta, jossa taivaankappaleet ja luonnonelementit elollistettiin. Auringolla, kuulla, tuulella ym. oli omat jumaluutensa, samoin metsillä, puilla, merillä, joilla ja vuorilla. Jo varhain keskeisiksi luonnonelementeiksi tulivat vuoret ja vesi, siksi maisemamaalausta kutsutaan Kiinassa edelleen nimellä shansuihua eli vuorivesimaalaus. Vuori kiteyttää maskuliinisen yang-elementin olemuksen: se kohoaa […]
”Keskiaika” on jälleen yksi taidehistoriaa ja historiaa laajemminkin määrittelevä termi, joka on luotu jälkikäteen vähättelevässä mielessä. Sillä tarkoitettiin ikään kuin välikautta, joka erotti toisistaan antiikin ja renessanssin (joka jälleen nosti antiikin perinteen arvoonsa). Keskiaikaa on usein kutsuttu myös ”pimeäksi” kaudeksi. Käsitys on erheellinen, sillä keskiaika oli nimenomaan kollektiivisen uskon aikakausi, joka synnytti ympäri Eurooppaa suuria […]
Rooman vallan luhistuttua 400-luvun alussa koitti sekasorron aika, jolloin eri kansakunnat vaelsivat halki Euroopan mantereen. Itäisen ja läntisen kristinuskon välisen skisman myötä kulttuurin painopiste siirtyi vanhan Rooman imperiumin pohjoislaidoille. Valloittajakansat, germaanit ensimmäisinä, omaksuivat vähitellen kristillisen kulttuurin antaen sille uudenlaisia sävyjä. Valloittajakansojen oma taide: punoskuviointien labyrintit Alueilla ja kansoilla, jotka joutuivat kristinuskon piiriin, oli oma laajalle […]
Vuoden 1000 tienoilla Keski-Euroopan kristillinen kulttuuri yhdenmukaistui. Tragikoomisista käänteistään huolimatta Jerusalemin muslimivallasta vapauttamiseen tähdänneet Ristiretket 1000–1200-luvuilla yhdistivät kristikuntaa. Aikakautta leimasivat feodaalivalta sekä luostarilaitoksen vakiintuminen ja kasvu. Pyhiinvaellusreitit yhdistivät keskeisiä kaupunkeja luoden edellytykset tieverkostolle ja kaupan kehittymiselle. Keskeisiin pyhiinvaellusreittien risteyksiin pystytettiin suuria kirkkoja, katedraaleja ja luostareita, jotka rakennettiin kivestä Rooman arkkitehtuurista periytyviä tekniikoita (kaari, holvi) hyödyntäen. […]
Goottilaiseksi nimetty arkkitehtuuri sai alkusykäyksensä vuonna 1144 kun Pariisin lähellä sijaitseva Ranskan kuninkaallisen luostarikirkon, Saint Denisin, uudisrakennustyöt valmistuvat. Holvaustekniikkaa oli uudistettu siten että seiniin saatettiin puhkoa suuria ikkunoita, jotka loivat romaanista kirkkointeriööriä huomattavasti valoisammat sisätilat (6/10). Uudistustyön oli tilannut Saint Denisin apotti Suger, joka oli myös kehitellyt omaa ”valon teologiaansa” yhdistelemällä ja sekoittamalla keskenään eri […]
Islam kehittyi Arabian niemimaalla. Sen perustaja Muhammed syntyi Mekkassa 570 jaa. Noin neljänkymmenen ikäisenä hän sai ilmestyksen, jossa arkkienkeli Gabriel antoi hänelle kirjoituksen. Muslimien pyhään kirjaan, Koraaniin on koottu Muhammedin saamat ilmestykset. Kirjallisen muotonsa Koraani sai 600-luvun puolenvälin tienoilla. Monien muiden uskontojen tavoin islamkin on säilyttänyt animistisesta luonnonkokemisesta periytyviä aineksia. Esimerkiksi uskonnon pääpyhäkössä ja islamin […]
Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmenivät Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa. Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin jäänteitä. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyvä basilika-muoto säilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoapäin kirkot päällystettiin usein marmorilla ja muilla värillisillä arvokivillä, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyvä tapa. Selkeästi kehystetyt ja rytmitetyt seinäpinnat poikkeavat harmoniassaan täysin pohjoisemmasta romaanisesta ja […]
Euroopan väestöä harvensi 1340-luvulla musta surma eli ruttoepidemia. Keskiajan feodaalimaailma aateluuden ja ritariuden ihanteineen alkoi menettää merkitystään. Italiassa se johti kaupunkivaltioiden kukoistukseen. Ambrogio Lorenzettin vuonna 1339 Sienan Palazzo Publicoon maalaama fresko Hyvä hallitus antaa kuvan varhaisesta italialaisesta kaupunkivaltiosta. Muurin eristämässä kaupungissa kauppiaat ja eri ammattikuntien jäsenet ovat toimissaan. Muurien ulkopuolella avautuu maaseutu, josta kaupunki saa […]
Keskeisperspektiivin keksiminen oli yksi varhaisrenessanssin saavutuksia. Sen oivalsi ensimmäisenä todennäköisesti arkkitehti Filippo Brunelleschi (1377–1446), mutta kirjalliseen muotoon sen muokkasi vuonna 1435 toinen varhaisrenessanssin arkkitehtuurin jättiläinen, Leon Battista Alberti (1404–1472). Keskeisperspektiivi tai viivaperspektiivi perustuu oivallukseen, jonka mukaan näkösäteet ovat geometristen lakien alaisia suoria viivoja, jotka kohtaavat ns. katoamispisteessä katsojan silmien tasolla. Kuvataiteessa tämä johti konventioon, jossa […]
