7.3
Varhaisrenessanssin maalaustaide: antiikin kristinusko kohtaamisia

7.3
Varhaisrenessanssin maalaustaide: antiikin kristinusko kohtaamisia

Posted · Add Comment

Varhaisrenessanssin aikana toimi monia merkittäviä maalareita, joista tässä voidaan sivuta vain muutamia. Jotkut heistä olivat sitoutuneet yhden ruhtinassuvun ja samalla kaupunkivaltion palvelukseen, toiset taas siirtyivät tehtävien perässä kaupungista toiseen. Aikakautta leimasivat, kuten sanottu, kristinuskon uudelleen arviointi, joka myöhemmin johti uskonpuhdistukseen. Eri luostarilaitoksilla oli erityyppisiä käsityksiä taiteen tehtävästä. Esimerkiksi fransiskaanit kokivat, että uskonnollisen taiteen tehtävä oli […]

7.4
Renessanssi Italian ulkopuolella

Posted · Add Comment

Renessanssin aikakauden eli 1400- ja 1500-lukujen taiteesta puhuttaessa Italian merkitys korostuu. Yksi syy siihen on se, että italialaiset itse kirjoittivat taidehistoriansa ja rankkasivat taiteilijansa. Myös muualla, missä taiteesta kirjoitettiin tai sitä kerättiin, olivat italialaiset taiteilijat ihailluimpia. Merkittäviä taiteilijapersoonallisuuksia esiintyi kuitenkin muuallakin Euroopassa. Nimenomaan flaamilainen taide oli laajalti arvostettua. Flaamilainen koulukunta Italialainen taide ei kehittynyt eristyksissä. […]

7.5
Täysrenessanssi: ”nerous” ja renessanssin umpikuja

Posted · Add Comment

Italiassa 1500-luku oli ristiriitojen aikaa. Sodat rasittivat sen alueita. Ranska ahdisteli Pohjois-Italiaa ja Rooma joutui saksalaisten ja espanjalaisten ryöstämäksi vuonna 1527. Toisaalta Vatikaanin valta kasvoi paavin käydessä jatkuvia sotia. Lyhyttä kautta vuodesta 1500 vuoteen 1530 luonnehditaan taidehistoriassa ”täysrenessanssiksi”. Sitä hallitsi kolme merkittävää ja monipuolista taiteilijaa, joihin on usein yhdistetty ”neron” käsite. He ovat Leonardo da […]

7.6
Mullistuva maailma

Posted · Add Comment

Jo myöhäiskeskiajalla syntyneet kristilliset veljeskunnat olivat saarnanneet köyhyyden autuudesta ja nöyryydestä ja sama oli ollut 1400-luvulla roviolla poltetun Savonarolan perimmäinen viesti. Katolisen kirkon yletön tuhlaavaisuus herätti 1500-luvun alussa laajaa vastustusta. Tilanteen laukaisi Wittenbergissä vuonna 1517 Martti Lutherin protesti Paavin anekauppaa vastaan (7/37). Kymmenen vuotta myöhemmin Eurooppa oli käytännöllisesti katsoen jakautunut kahtia, katoliseen ja reformoituun maailmaan. […]

8
1600-luku: barokki näyttämöllä, Italiassa ja Länsi-Euroopassa

Posted · Add Comment

Euroopan 1600-lukua ei voi yksinkertaistaa yhden tyylin tai yhden selkeän ajatussuunnan aikakaudeksi. Osa Euroopasta oli reformoitu ja näin Eurooppa oli jakautunut kahteen kristinuskon suuntaukseen. Roomassa, missä paavinvalta nosti jälleen päätään, kehittyi uusi tyylisuuntaus, jota alettiin myöhemmin kutsua barokiksi. Barokki levisi sekä kirkon että hovien promotoimana eri puolille Eurooppaa ja jesuiittojen lähetystyön myötä myös laajalle Euroopan […]

8.1
Ooppera: teatteritalo mikrokosmoksena

Posted · Add Comment

Musiikkiteatterin muoto, jota kutsumme oopperaksi, alkoi kiteytyä Italiassa 1500–1600-lukujen vaihteessa. Oopperan esimuotoja oli monia ja termi ”ooppera” alkoi vakiintua vasta 1600-luvun puolenvälin tienoilla. Oopperan muotoutuminen liittyi pitkälti renessanssin pyrkimykseen herättää henkiin antiikin kulttuuri. Samanaikaisesti kun arkkitehdit muokkasivat antiikin pylväsjärjestelmiä, kuvataiteilijat tulkitsivat antiikin aiheita ja uusplatonilaiset filosofit pyrkivät yhdistämään antiikin ajattelun ja kristinuskon, ryhmä taiteilijoita ja […]

8.2
Rooman barokki

Posted · Add Comment

Vastauskonpuhdistuksen aatteet leimasivat 1600-luvun alkua Roomassa, jota jälleenrakennettiin suurisuuntaisesti. Roomasta tulikin pitkälti barokkikaupunki. Pietarin kirkko, jonka suunnitteluun olivat osallistuneet Bramante, Michelangelo, Rafaelin koulukunta ja arkkitehti Maderna, saatiin lopulta valmiiksi. Siitä tuli leimallisesti barokki-kompleksi, kun roomalainen barokkikuvanveistäjä ja arkkitehti Bernini sai valmiiksi sen mutkikkaan alttarikonstruktion ja lisäsi kirkon eteen pyöreän aukion, jota kristikuntaa syleilevien käsivarsien tavoin […]

8.3
Ludvig XIV ja Ranskan barokkiklassismi

Posted · Add Comment

Ranskassa Ludvig XIV (1643–1715) otti kulttuurielämän ohjakset tukevasti käsiinsä, kun hänen valitsemansa taiteilijat loivat kuninkaan absoluuttista yksinvaltaa ylistävää arkkitehtuuria, kuvataidetta, musiikkia, tanssia ja oopperaa. Hänen ministerinsä Jean-Baptiste Colbert perusti eri taiteenaloille akatemioita, jotka paitsi tarjosivat korkeatasoista ja systemaattista opetusta, myös toimivat kontrollin välineinä. Akatemioiden kautta eri taidemuotojen aiheet ja tyyli joutuivat kuninkaallisen kontrollin alaisiksi. Ludvig […]

8.4
Kansainväliset mestarit

Posted · Add Comment

Kuten jo mainittiin, barokin aikana taulumaalaus ja taidekauppa yleistyivät. Monet taiteilijat olivatkin täysin kansainvälisiä tekijöitä, jotka toimivat milloin minkäkin hovin palveluksessa ja heidän työnsä olivat haluttuja eri puolilla Eurooppaa. Aikakauden ehkä suosituimpia maalareita olivat espanjalainen Velázques ja alankomaalainen Rubens. Velázques (1599–1660) Monien muiden eurooppalaisten taiteilijoiden tavoin myös espanjalainen Diego Velázques vieraili Roomassa pariinkin kertaan. Ehkä […]

8.5
Hollannin maalaustaide

Posted · Add Comment

Kuten edellä jo mainittiin, 1600-luvulla Hollannista tuli Euroopan merkittävimpiä valtiomahteja, jonka vauraus perustui pitkälti kansainväliseen kauppaan. Kulttuuri-ilmapiiriltään se oli suhteellisen vapaamielinen sallien virallisen kalvinismin rinnalla muitakin uskontoja ja vapaan ajattelun. Reformoitu kirkko ei kaivannut suuria alttaritauluja, mutta taiteella oli uudenlainen tilaajakunta: varakas keskiluokka. Taulumaalaus kukoisti ja taidemarkkinat suolsivat eriaiheisia tauluja kauppiasporvariston seinille. Syntyi uusia maalaustaiteen […]

 
  • saavutettavuusselosteTämä saavutettavuusseloste koskee disco.teak.fi/tila verkkosivustoa ja on laadittu 21.9.2020. Sivustolle [...]
  • FörordDetta undervisningsmaterial är sammanställt för Teaterhögskolan och hör ihop med [...]
  • SaatteeksiTämä oppimateriaali on tarkoitettu Teatterikorkeakoulun ”Tila kuva aatteet” -luentosarjan oheismateriaaliksi. [...]
  • Publikationens uppgifterRummet bilder idéernas värld Manus och bildredaktion Jukka O. Miettinen [...]