Seuraavaan luetteloon on kerätty vapaan tanssin edustajia. He ovat järjestäneet oman tanssinäytöksen tai heillä on ollut oma koulu Suomessa. Jotkut ovat toimineet myös tanssijoina ja tanssinopettajina Keski-Euroopassa. Tiedot on kerätty useista eri lähteistä ja saattavat sisältää virheitä, ne kuitenkin välittivät toiminnan pääpiirteet ja laajuuden.
Vapaan tanssin edustajia
Aira Arja (ent. Pyykönen)
- Helvi Salmisen oppilas
- tanssidiplomi Gret Palucca -koulusta Saksasta
- oma tanssi-ilta sekä Berliinissä että Helsingissä 1934
- opettajana Elna Koposen liikuntakoulussa
Annsi Bergh (1900–1932)
- Gripenbergin oppilas
- yhteisnäytös Mary Hougbergin ja Taina Helveen kanssa 1920
- tanssiopintoja Helleraussa 1920-luvulla ja 1928–1932 opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa
- tanssijana Hellerau–Laxenburg-tanssiryhmässä
Martta Bröyer (1897–1979)
- Hertta Idmanin oppilas
- opintoja Helleraussa sekä Mary Wigmanin koulussa
- oma koulu Helsingissä vuodesta 1925 lähtien, omia ja oppilasnäytöksiä
- erikoistui tanssiin lausunnan säestyksellä
Ella Eronen (1900–1987)
- Helvi Salmisen oppilas
- omia näytöksiä 1933 ja 1934
- polvivamma katkaisi tanssiuran
Lempi Eskelinen
- Helvi Salmisen oppilas
- oma koulu Helsingissä yhdessä Telma Tuuloksen kanssa
Maggie Gripenberg (1881–1976)
Katso luku 2.2 Maggie Gripenberg suomalaisen taidetanssin uranuurtaja
Irja Hagfors (1905–1988)
- Gripenbergin oppilas, opiskeli myös balettia
- diplomi Hellerau–Laxenburg-koulusta 1926–1928
- ensimmäinen oma näytös 1928
- opettajana Helvi Salmisen koulussa 1928
- tanssijakiinnityksiä Saksan ja Sveitsin teattereissa, Trudi Schoopin sekä Harald Kreutzbergin ryhmissä
- oma koulu Helsingissä 1940-luvulla
- tanssikriitikkona Uusi Suomi 1944–1948, Vapaa sana ja Kansan Uutiset 1948–1982
- koreografia Kaarina Maununtytär Suomen Kansallisbaletille 1962
Taina Helve (1904–1969)
- Gripenbergin oppilas
- tanssiopintoja Helleraussa
- useita tanssinäytöksiä 1920-luvulla
- oma koulu Helsingissä, seuratansseja ja plastiikkaa 1921–1930, muutti Kokkolaan ja jatkoi siellä tanssinopettajana
Mary Hougberg (1898–1964)
- Gripenbergin oppilas
- tanssiopintoja Hellerau–Laxenburgissa, Rudolf Labanin ja Kurt Joossin johdolla
- tanssinäytöksiä Suomessa ja Keski-Euroopassa Hellerau–Laxenburg-ryhmässä sekä Suzanne Perrotet’n kanssa 1920-luvulla
- tanssikoulu Zürichissä
- oma tanssikoulu Helsingissä vuodesta 1932 lähtien
Sari (Sara, Sarah) Jankelow (1895–1972)
- Gripenbergin oppilas
- tanssiopintoja Mary Wigmanin, Rudolf Labanin ja Kurt Joossin johdolla, balettia Mihail Fokinin johdolla
- omia näytöksiä 1920-luvun taitteessa Suomessa
- tanssijana Saksan teattereissa 1923–1932, Kölnin teatterin tanssiryhmän johtaja 1924–1926, Essen teatterin tanssiryhmän johtaja 1926–1931, teatterikoreografioita Kansan Näyttämölle
- oma koulu Helsingissä vuodesta 1932 lähtien
Johanna Laakkosen artikkeli Balettimestari ja modernisti – Sari Jankelow Weimarissa (sivut 35–56), Teatterimuseon nettijulkaisussa WEIMARISTA VALTOIHIN – kansainvälisyys suomalaisessa tanssissa
Mirri Karpio (s. 1917)
- Esteri Suontaan oppilas
- opettaja ja säestäjä Puolanne–Karpio-koulussa 1944–1982
Anitra Karto (1913–1960)
- Toini Karton tytär ja oppilas
- opintoja Hellerau–Laxenburg ja Bodenwieser -kouluissa
- voimistelunopettaja
- omia näytöksiä
- tanssinopettajana Gustafsson–Karto-koulussa ja SF:n filmikoulussa
Toini Gustafsson-Karto (1889–1970)
- Hilma Liimanin oppilas
- tanssiopintoja Saksassa
- salonkitanssien opettaja Helsingin Tanssiopistossa
- oma koulu 1918–1949
Elna Koponen os. Tamminen
- voimistelunopettaja
- oma liikuntakoulu vuodesta 1930 alkaen, opetusta voimistelussa ja tanssissa, oppilasnäytöksiä
- koulussa opettivat myös Aira Arja ja Maija Varmaala
- siirtyi myöhemmin pelkästään voimistelun puolelle
Anna-Maija Kuoppamäki
- Gripenbergin oppilas
- opintoja Helleraussa
- opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa
Wini Laine
- Gripenbergin oppilas
- oma näytös 1921
- lähti Suomesta, mm. Karlsruhen teatterin tanssiryhmän johtaja 1922–1926
Hagar Lehtikanto (1912–1982)
- Esteri Suontaan oppilas, myös balettiopintoja
- tanssiopintoja Saksassa Mary Wigmanin, Gret Paluccan ja Jutta Klamtin kouluissa 1935–1939
- oma näytös sekä Berliinissa että Vaasassa 1939
- oma koulu Helsingissä ja myöhemmin Vaasassa, opetti sekä vapaata tanssia että balettia
Ilta Leiviskä (1907–1979)
- Gripenbergin oppilas
- Gripenbergin koulu ja Sibelius Akatemian liikuntatunnit siirtyivät Ilta Leiviskälle 1950-luvun alussa
- oma koulu 1958–1967
Maija Leppo
- opintoja Hellerau–Laxenburg-koulussa
- oma näytös 1938
- oma koulu Helsingissä ja myöhemmin Tampereella
Kaarina Mansikkala os. Kuoppamäki (1914–1984)
- Gripenbergin oppilas
- oma näytös Vaasassa 1938
- koulu Helsingissä 1944–1962
Ester Naparstok (1898–1986)
Artikkeli Hannele Niiranen: Ester Naparstok: Tanssin täytyy olla totta
Marianne Pontan (1901–1973 Meksikossa)
- Gripenbergin oppilas
- opintoja Hellerau-koulussa
- opettajana Hellerau–Laxenburg-koulussa sekä tanssijana koulun ryhmässä
- oma tanssikoulu Pariisissa Doris Helphen kanssa 1932–1940 ja myöhemmin koulu Meksikossa Ilonka Bródyn kanssa
Elsa Puolanne (1906–1996)
Katso luku 4.5 Elsa Puolanne
Bertta Reiho (1910–1984)
- Gripenbergin ja Suontaan oppilas
- voimistelunopettaja
- oma koulu Tampereella
Helvi Salminen (1892–1961)
Artikkeli otteita Elsa Enäjärven artikkelista Suomalaisetko kömpelöitä – Helvi Salmisen haastattelu, Suomen Kuvalehti 20/1928
- Gripenbergin oppilas
- voimistelunopettaja
- tanssiopintoja Saksassa mm. Mary Wigman
- oma koulu vuodesta 1925 lähtien, aluksi yhdessä Ester Napartokin kanssa
Esteri Suontaa (1896–1973)
- Gripenbergin sekä Hertta Idmanin oppilas
- voimistelunopettaja
- tanssiopintoja Saksassa mm. Mary Wigman, Gret Palucca
- oma koulu vuodesta 1926 alkaen
Telma Tuulos (1902–1982)
- Helvi Salmisen ja Ester Naparstokin oppilas
- tanssiopintoja Saksassa sekä Yhdysvalloissa 1932–1933
- koulu yhdessä Lempi Eskelisen kanssa Helsingissä 1933–1935 ja oma koulu Turussa vuodesta 1935 lähtien
Maija Varmaala
- Gripenbergin oppilas
- diplomi Günther-koulusta Saksasta
- opettaja Koposen liikuntakoulussa sekä oma koulu Turussa
Mirjam Viippola
- Gripenbergin oppilas
- oma liikuntakoulu Lahdessa vuodesta 1945 alkaen
- painottui voimisteluun
Lisäksi 1920- ja 30-luvulla Suomessa oli muutamia tanssitaiteilijoita, joita on vaikea sovittaa baletin tai vapaan tanssin piiriin.
Edith von Bonsdorff (1890–1968)
- tanssiopintoja Gripenbegin johdolla, balettiopintoja Ruotsissa Jean Börlinin ja Jenny Hasselqvistin johdolla
- esiintyi yhdessä Jean Börlinin kanssa jo 1919, Ballets Suédoisin jäsen 1923–1925,
- runsaasti omia tanssinäytöksiä ja kiertueita Suomessa 1920-luvulla, avustajina mm. Kaarlo Eronen ja Alexander Saxelin sekä Helvi Salmisen oppilaat
Leena Rintala (1921–?)
- syntyjään kiinalainen, suomalainen Jussi Rintala ”adoptoi” Leenan ja toi hänet Suomeen
- esitti itämaisia tansseja omissa näytöksissään 1935 ja 1936 sekä ravintoloissa
Jukka O. Miettisen artikkeli Tanssija idän ja lännen välissä – Leena Rintala ja hänen kaakkoisaasialainen ohjelmistonsa (sivut 9–34), Teatterimuseon nettijulkaisussa WEIMARISTA VALTOIHIN – kansainvälisyys suomalaisessa tanssissa.
Sage Gundborg (1905–2001)
- balettiopintoja Helsingin Tanssiopistossa, myös Gripenbergin oppilas
- opiskeli itämaisia tansseja Keski-Euroopassa
- oma näytös 1937
- lyhyen aikaa oma koulu Helsingissä 1929–1931, opetusohjelmassa sekä rytmistä voimistelua että balettia, opetti myöhemmin 1930-luvulla balettiharjoituksia Gripenberg koulussa
1920-luvulla useimmat tanssinäytökset olivat sooloesityksiä. 1930-luvulla näytöstoiminnan painopiste siirtyi koulujen oppilasnäytöksiin ja tämä suuntaus jatkui vapaan tanssin vähittäiseen kuihtumiseen asti.
Tanssi syntyi samalla hetkellä kuin elämä – tanssinäkemyksiä vuodelta 1944
Eeva-lehti kysyi vuonna 1944 muutamilta vapaan tanssin edustajilta, miten he määrittelevät ja kokevat tanssin. Näin he vastasivat.
Hagar Lehtikanto-Tiiro, Vaasa: ”Tanssin perusominaisuus on keveys. Tämän johdosta liittyy traagilliseenkin tanssiin valoisa harmooninen aines, joka taittaa tuskalta kärjen.”
Ester Lindgren, Turku: ”Tanssi!… ruumiin harmooninen liikunta sielunliikkeitten ilmentämiseksi; sen alistaminen kauneuden palvelukseen täydellisen tasapainon vallitessa fyysillisen ja psyykillisen olemuksen välillä.”
Ester Naparstok, Tampere: ”Tanssi: musiikin ja liikunnan ristiriidaton, harmooninen yhtyminen yhdeksi eläväksi kokonaisuudeksi. Musiikin sanoma pakottaa, inspiroi esiin tanssin, kielen, joka sanoitta julistaa oman taidemuotonsa totuutta.”
Elsa Puolanne, Helsinki: ”Tanssin tulisi mielestäni herättää katsoja etsimään ja ymmärtämään olevaisen moninaisuutta ja sen tarkoitusta.”
Irja Hagfors, Helsinki: ”Tanssi on peräti harvoin taidetta. Mutta milloin se kohoaa taiteeksi, se on ”totaalisin” kaikista taiteista, koska se vaatii koko sielun, ruumiin ja älyn viimeistä hiventä myöten.”
Maija Varmaala, Helsinki – Lahti: ”Hyvän tanssin sommittelu ja sen esittäminen edellyttää paitsi täydellistä ruumiin hallintaa, myös herkkää musiikin ymmärtämistä ja tyylitajua sekä elävää mielikuvitusta ja voimakasta eläytymiskykyä.”