Suomalaisen Oopperan esitysten tanssikohtausten koreografiasta ja esittämisestä olivat vastanneet 1910-luvulla tanssitaiteilijat Maggie Gripenberg ja Toivo Niskanen sekä heidän oppilaansa. Näin ollen Oopperan tanssikohtauksien lajeina olivat lähinnä plastinen tanssi ja karakteritanssi.
Ajatus kansallisesta baletista alkoi 1910-luvulla nousta esiin useissa eri yhteyksissä. Käytännön toimenpiteisiin ryhtyi oopperanjohtaja Edvard Fazer syksyllä 1921, jolloin hän kiinnitti Suomalaiseen Oopperaan ensimmäiset vakinaiset tanssijat, Mary Paischeffin ja George Gén. Ajatus Oopperan yhteydessä toimivasta balettiryhmästä alkoi Fazerin mielestä kenties tuntua mahdolliselta, kun hän oli nähnyt Helsingin Tanssiopiston balettinäytöksiä. Suomalaisen balettikoulutuksen vaikutteet ja ohjelmisto tulivat Venäjältä.
Monien yllätykseksi Edvard Fazer (1861–1943) ei palkannut Oopperan ensimmäiseksi balettimestariksi suomalaisen tanssin pioneeria Toivo Niskasta, vaan Pietarissa syntyneen George Gén (alkujaan Grönfelt 1893–1962). Syksyllä 1921 Gé aloitti Joutsenlammen harjoitukset ja ensimmäinen kotimainen balettiensi-ilta oli 17. tammikuuta 1922.
Suomalaisen Oopperan baletin ensimmäiset vuosikymmenet olivat jatkuvaa taistelua olemassaolosta ja arvostuksesta. Talousvaikeudet uhkasivat lakkauttaa baletin kokonaan vuonna 1925. Tältä vältyttiin, mutta vuosina 1925–1927 Oopperassa ei ollut yhtään balettiensi-iltaa ja vakituisesti palkkaa nauttivia tanssijoita oli vain muutamia.
Keväällä 1935 Suomalaisen Oopperan baletin olemassaolo oli jälleen uhattuna. Lakkauttamispäätös nostatti kohun lehdistössä ja toi esiin suuren joukon suomalaisen baletin tukijoita. Oopperan johtokunta joutui perumaan päätöksensä. Balettimestari George Gé ja baletin kirkkaimmat tähdet Lucia Nifontova ja Arvo Martikainen jättivät epävarmassa tilanteessa Oopperan baletin ja lähtivät ulkomaille.
Alexander Saxelinista (1899–1959) tuli balettimestari George Gén jälkeen. Hän toimi balettimestarina vuosina 1935–1954. Vuonna 1939 syttynyt talvisota ja sitä seurannut jatkosota vaikeuttivat Oopperan baletin toimintaa. Vuosina 1942–1944 ei ollut yhtään ensi-iltaa, mutta naisvoimin esitettiin balettia Sylfidit. Useat Oopperan tanssijat osallistuivat myös viihdytyskiertueisiin rintamalla.
Tiina Suhonen: Mitä tapahtui ennen kuin kaikki alkoi? Kansallisbaletin alkuvaiheet, Baletin juhlajulkaisu ”Suomen Kansallisbaletti 1922–1992” (1992)