”Tämä on leikarin oikeus. Mikäli leikaria lyödään, pitää se aina jättää rankaisematta. Mikäli gigan, viulun, tai rummun kanssa liikkuvaa leikaria loukataan ja hän vaatii hyvitystä, pitää ottaa villi hieho ja viedä se ylös vallille. Sitten pitää ajaa kaikki karvat sen hännästä ja rasvata häntä. Sitten pitää leikarille antaa vastarasvatut kengät. Sitten leikarin pitää ottaa hiehoa hännästä, ja yhden miehen pitää lyödä eläintä terävällä piiskalla. Jos leikari pystyy pitämään kiinni, saa hän hyvän eläimen nautittavakseen, kuten koira nauttii ruohosta. Jos hän ei pysty pitämään sitä kiinni, pitäköön ja kärsiköön saamansa häpeän ja vahingon. Koskaan hän ei enää pyytäkö enemmän oikeutta kuin ruoskittu orjanainen.” (Suomen Musiikin historia 1 (1995) s 59)