Suomen teatterihistoria on verkkokirja, joka tarjoaa laajan ja melko yksityiskohtaisen kuvauksen teatterista ja sen lähitaiteista Suomessa. Aineisto on kirjoitettu yliopistotasoiseen opiskeluun. Yleiskuvausta ei ole kaikin osin varustettu lähdeviittein, mutta ne ovat mukana erityisesti, kun kuvaus perustuu tiettyyn yksittäiseen artikkeliin tai kirjaan, tai kun aiheesta on helposti saatavissa enemmän tietoa. Kyse on siis yliopistollisesta oppikirjasta. Teksti on […]
Suomen teatterihistoria Käsikirjoitus Professori Pentti Paavolainen Kuvatoimitus Pälvi Laine, tutkija, Teatterimuseo FM Aino Kukkonen Michaela Bränn, verkkotuottaja, Teatterikorkeakoulu, virtuaaliyliopisto-hanke Kuvamateriaali Teatterimuseo, Helsinki Museovirasto Helsingin kaupungin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo, kuva-arkisto Svenska Teatern Helsingin yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston museo Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Kuvapalvelu Turun maakuntamuseo Suomen Kansallisteatteri Ylioppilasteatteri Julkaisija 2016 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Yhteisen opetuksen keskus […]
Ahlfors 2001. Bengt Ahlfors: Äventyr i teaterbranschen. Minnen och sidorepliker. Söderströms. Pieksämäki. Arminen 1989. Ilkka Arminen: Juhannustansseista Jumalan teatteriin. – Suomalainen julkisuus ja kulttuurisodat. Tutkijaliitto. Helsinki. Aro 1977. Matti Aro: Suomalaisen teatterin vaiheita. Karisto. Hämeenlinna. Aro 1982. Matti Aro: Kestävä kaarisilta. Sörnäisten työväennäyttämön – Helsingin Työväenteatterin historiikki vv. 1900–1965. Helsinki. Arvelo 1968. Ritva Arvelo: Teatterimme […]
Disclaimer The publisher has made every effort to contact the copyright holders of images exposed in the European Theatre History Study material and to obtain permission to publish them. This has not been possible in every case, however, and we would welcome correspondence from those individuals/companies whom we have been unable to trace. In case a […]
Teatteritaiteen ja teatterielämän historia Suomessa on jäsentyy ensimmäiseltä jaksoltaan Turun kulttuurisen johtoaseman loppuun. Ruotsin osana Turku oli itäisten maakuntien piispan, yliopiston ja hovioikeuden kaupunki – jopa Tukholman merellinen kaksoiskaupunki. Autonomisen suuriruhtinaskunnan keskus se ehti olla vain kolme vuotta, kun Helsinki jo määrättiin pääkaupungiksi 1812. Siirtymää viivytti Suomen sodan aikana palaneen Helsingin hidas, mutta sitä merkittävämpi […]
Ihmiset esittämässä eläimiä tai ihmisiä – näistä teatterin ja esittävien kulttuurimuotojen alkuperää koskevissa ongelmissa vallitsee tutkimuksessa väljä konsensus siitä yksinkertaisesta syystä, että kirjoitetut lähteet eivät ulotu ihmiskunnan varhaisimpiin ilmiöihin. Esine- ja kuvalähteet auttavat jonkin verran, mutta edellyttävät myös suurta varovaisuutta. Eri tieteenalojen ja maailmanselitysteorioiden lähtökohdat vaikuttavat siihen, mitä tekijöitä painotetaan. Evolutionistinen ajattelutapa on aiemmin hallinnut historiankirjoitusta. […]
Satakunnan, Hämeen ja Varsinais-Suomen peltoviljely ja vauraaksi kehittynyt rautakautinen yhteiskunta joutui 500-luvulta alkaen läntisen kristillisen vaikutuksen kohteeksi. Hautalöytöjen perusteella on pääteltävissä, että uuden uskonnon rantautuminen tapahtui pitkän prosessin aikana. Läntisen kirkon lähetystyö ulottui 830-luvulla Sveanmaan keskukseen Birkaan, Mälaren-järven saareen. Skandinavian oltua pitkään saksalaisten piispojen aluetta, pyrki paavinistuin omassa kiistassaan maallista valtaa edustavien Saksan keisarien kanssa […]
Turun katedraalikoulu perustettiin jo 1200-luvun viimeisillä vuosikymmenillä. Pysyvä koululaisjoukko, teinit muodostivat kaupungissa oman yhteisönsä, joka tähtäsi elämässä eteenpäin ja tulevan eliitin osaksi. Koulu keskittyi teologian ja latinan opintoihin, joihin ajan tavan mukaan kuului myös näytelmien lukemista ääneen, kielen ja selkeän ulosannin opettamiseksi. Koulusalissa vuorolukua on ollut helppo esittää näytelmänä. Ottaen huomioon, että katedraalikoulun opettajat olivat […]
Ruotsin suurvalta-aika päättyi pitkien tappiollisten sotien aikaan vuosina 1700–1721. Kaarle XII:n käymän Suuren Pohjan Sodan alku oli menestyksekäs, Venäjän Pietari Suuri, valtasi 1703 Nevan suistossa olleen ruotsalaisen Nyenskantzin (Nevanlinnan) linnoituksen ja perusti oman kaupunkinsa Sankt Petersburg. Väestöä joutui pakosalle lännen suuntaan. Hävittyään Pultavan taistelun 1709 venäläisille Ruotsin kuningas pakeni Turkkiin. Eurooppalainen ruttokin saapui Suomeen 1710, samana […]
Carl Gustav Bonuvier’n [bonyvijee] (1776–1852) ilmoittaessa 1813 jatkavansa teatterin toimintaa Suomessa, oltiin siirtymässä uuteen aikaan. Autonomisen Suomen ajan alussa kulttuuriset yhteydet Ruotsiin pysyivät silti voimakkaina. Kesti kauan ennen kuin pakkomääräyksellä pääkaupungiksi tehtävää Helsinkiä alettiin vakavassa mielessä pitää haluttavana asuinpaikkana. Se ei tarjonnut mitään houkutuksia, vaikka yksi teatteritila sinne samaan aikaan jo 1813 kunnostettiinkin. Turusta käsin […]
