Osio lähestyy tanssin kaukaisen menneisyyden roolia nykyisen ymmärryksemme muodostumisessa sekä eri tapoja, joilla tuhansien vuosien takaiset ajatukset tanssimisesta ovat toimineet esikuvana ja edustaneet ideaalia erityisesti eurooppalaiselle taidetanssille. Muinaisen Välimeren alueen antiikilla on perusteltu esimerkiksi sekä käsityksiä klassisuudesta ja oikeasta muodosta että vaadittu näiden normien rikkomista. Samaan tapaan erilaiset rituaalisina nähdyt tanssit erityisesti Euroopan ulkopuolelta ovat toisaalta vaikuttaneet perusteluihin taidetanssin ikiaikaisesta merkityksestä ja toisaalta haastaneet Eurooppa-keskeisiä tapoja määrittää, mitä taide oikeastaan on.
Jukka O. Miettinen: Tanssi ja rituaalit
Manna Satama: Antiikin taidetanssiajattelun avaamista – tanssi ammattina
- Ammattina tanssi
- Kehon soveltuvuus pantomiimitanssiin
- Tanssijaksi muotoutuminen ja muokkaaminen
- Kilpailevat ja kiertelevät tanssijat
Manna Satama & Vesa Vahtikari: Tanssiva kuoro antiikin kreikkalaisessa draamassa
- Kreikankielisiä termejä
- Kuoron kokoonpano ja sen suhde yleisöön
- Kuoron rooli ja liikekieli
Hanna Järvinen: Antiikin merkitys taidetanssissa
- Isadora Duncanin monet lähteet
- Antiikki ja rakenteellinen rasismi