Seuraavassa on dramaturginen kuvitelma mahdollisesta Pyhän Henrikin näytelmästä. Siinä on nivottu yhteen kahta eri ainesta. Kansanrunon Piispa Henrikin surmavirsi eri versioita vertaamalla Martti Haavio on koonnut (1948) kansanrunouden tutkimuksen tuolloista menetelmää käyttäen kaavion kansanrunon eri toisinnoissa esiintyvistä runon episodeista ja rakentanut näin eräänlaisen peruskaavan tapahtumista. – Tämän maallisen lähteen rinnalla on olemassa kirkollinen lähde, eli […]

Suomen alueen, eli valtakunnan itäosan teatterihistoriaa tarkasteltaessa on luotava katsausta myös lähialueille, ennen muuta valtakunnan pääkaupunkiin Tukholmaan, jonne yhteydet olivat kaiken aikaa vilkkaat eri osista maata. Kaupan tai virkatoimiensa takia matkustavaiset pääsivät näkemään teatteria ja sillä oli välillistä vaikutusta siihen, mitä esimerkiksi aateliston linnoissa saatettiin harrastaa. Tiedot ensimmäisistä kiertävistä englantilaisista komedianteista Ruotsissa ovat Kaarle-herttuan hovista […]

Turun Akatemian rakennuksena toimi myöhäiskeskiajalta periytyvä kaksikerroksinen jyrkkäkattoinen rakennus, joka oli kiinni tuomiokirkon vanhan ympärysmuurin eteläosassa. Talon alakerrassa oli pienempi sali ja opettajien huone, yläkerran suureen saliin johtivat portaat ulkopuolelta. Yläkerran suurempaa luentosalia käytettiin juhliin. Se oli suorakaiteen muotoinen, varsin suuri, noin 24 x 12 metriä ja 12 korkeaa leveää ikkunaa eri seinillä. Korkeus oli […]

Surge! on kirjoitettu ruotsiksi, 8–11 tavun mittaisilla säkeillä ja riimitetty pareiksi. Siinä on prologi ja epilogi, eli alkusanat ja loppusanat, joiden molemmat puhujat oli ilmoitettu nimeltä ja todettu jalosyntyisiksi (wälborene) perhetaustoiltaan. Myös muut esiintyjät on luetteloitu. Itse tekstissä on seitsemän näytöstä (actus), jotka käytännössä vastaavat kuvaelmia tai kohtauksia, ja jäsentävät muotoa, mutta luovat myös fiktion […]

Jakob Persson Chronander (1623–1694) oli syntynyt Ruotsissa Länsi-Göötanmaalla. Hän tuli Turkuun opiskelemaan 1643 lakia ja osoitti pian lahjakkuutta juhliin sepitettyjen runojen kirjoittajana. Erilaisten rytmiikoiden ja runotyylien harjoittelu oli ajan opiskelijoiden arkipäivää. Hänen merkittävimmät teoksensa ovat kaksi painettua näytelmää Surge! ja Bele-Snack. Niiden lisäksi hän kirjoitti ainakin yhden painetun puheen eli oration sekä hautajaispuheen, molemmat ajan […]

Studentes oli tunnettu jo sadan vuoden ajalta, kirjoittajana Stettinissä vaikuttanut Christophoros Stummelius (Christoph Stümmel). Aihe ei hänenkään käsissä ollut alkuperäinen, vaan ilmeisesti sovitus aiemmasta Gnaphaeuksen [gnafeeus] latinalaisesta näytelmästä Acolastus 1529. Stummeliuksen versio oli esitetty 1545 ja painettu 1549, sekä käännetty ruotsiksi 1589. Oletetaan että Turussa Studentes, alaotsikoltaan Comoedia de vita studiosorum eli näytelmä opiskelevien elämästä, […]

”Tämä on leikarin oikeus. Mikäli leikaria lyödään, pitää se aina jättää rankaisematta. Mikäli gigan, viulun, tai rummun kanssa liikkuvaa leikaria loukataan ja hän vaatii hyvitystä, pitää ottaa villi hieho ja viedä se ylös vallille. Sitten pitää ajaa kaikki karvat sen hännästä ja rasvata häntä. Sitten pitää leikarille antaa vastarasvatut kengät. Sitten leikarin pitää ottaa hiehoa […]

Suomeen tulleen piispa Henrikin historiallinen olemassaolo on epävarmaa, mutta hänet surmasi melko yhtenäisten perimätietojen maukaan satakuntalainen talonpoika tai mahtimies Lalli. Tärkeimmät traditiot ovat kahdensuuntaisia. Kansanruno, Piispa Henrikin surmavirsi, (Kanteletar III, 7) johon myös sisältyy selviä repliikkejä, on kirjattu laulajilta useina toisintoina ja niissä painottuu toisaalta Lallin motiiveja ymmärtävä kanta (talossa vieraileva piispa ei maksanut majoituksesta), toisaalta […]

Euroopan keskiajan omintakeinen antiikin vaikutuksesta riippumaton ilmiö oli teatterillisen esittämisen kehittyminen 900-luvun kirkoissa pääsiäisjumalanpalveluksen osana. Kirkkonäytelmien tai kirkko-oopperan leviämiseen vaikutti aluksi nimenomaan benediktiiniläisluostarien ohjesääntöön kirjattu englantilaisen piispa Ethelwoodin antama ohjeisto Concordia regularis (n 980), siitä, miten pääsiäisnäytelmä Quem queritis? eli Ketä etsitte? tulisi esittää. Siinä kolme naista tulee pääsiäisaamuna Jeesuksen tyhjälle haudalle ja teksti alkaa […]