Palatsien salit ja tennishallit näyttämöinä

Italian renessanssin vaikutus suorastaan tulvahti Ranskaan, kun kuningas Henrik II solmi avioliiton firenzeläisen Medicien mahtisukuun kuuluvan Katariinan kanssa. Katariinan mukana Italian renessanssihovien kulttuuri siirtyi Ranskaan. Erilaisten kirjallisten ja kulinaaristen perinteiden lisäksi siihen sisältyivät myös suureelliset hoviesitykset ja juhlakulkueet. Myös Ranskassa humanistisesta oppineisuudesta tuli sivistyksen mittapuu. Samalla antiikin aiheet korvasivat uskonnolliset teemat, joiden esittäminen kiellettiin Ranskassa vuonna 1548.

Ranskassa siirtyminen keskiaikaisista näyttämökonventioista kohti italialaisen renessanssinäyttämön uusia mahdollisuuksia tapahtui asteittain. Ranskassa ei ollut aiemmin varsinaisia teatterirakennuksia. Vuonna 1548, jolloin uskonnolliset esitykset kiellettiin, rakennettiin Hôtel de Bourgogne. Se oli uudenlaiselle ohjelmistolle suunnattu ensimmäinen katettu teatterirakennus. Kyseessä oli suuri suunnikkaan muotoinen hallirakennus, jonka toiseen päätyyn oli rakennettu parin metrin korkuinen lava. Näyttämön takana olivat verhojen eristämät pukuhuoneet sekä rekvisiitan säilytystilat. Niiden ylle kohosi terassimainen ylänäyttämö.

Italian vaikutus säteili Ranskaan varhain. Kuvassa noin vuodelta 1630 Ranskan ensimmäisen kiinteän teatterirakennuksen, Hotel de Bourgognen, näyttämö heijastelee Italian perspektiivinäyttämöiden vaikutusta. Näyttämöllä esiintyy rinnan ranskalaisen teatterin ja italialaisen commedia dell’arten roolityyppejä. Teatteritila oli kuitenkin vielä pitkänomainen hallirakennus. Bibliothèque National (Wickham 1985, 147)

Näyttämöä vastapäätä, hallin toiseen päätyyn, oli rakennettu jyrkästi kohoava porrastettu katsomo. Sellaisia oli aiemmin rakennettu ulkotiloihin suuria uskonnollisia esityksiä varten. Katsomon seinustoja kiersi aitioiksi jaettu parvi. Ylintä parvea kutsuttiin paratiisiksi. Katsomon keskelle jäänyttä permantoa voitiin käyttää seisomakatsomona. Perusratkaisu muistutti Espanjan corral-pihateattereita. Ainoa ero tosin oli, että Hôtel de Bourgogne oli kauttaaltaan katettu tila. Myös näyttämökonventioissa on havaittavissa samankaltaisuuksia. Espanjan corral-näyttämöiden tavoin myös Ranskassa näyttämön sivustoille voitiin pystyttää keskiaikaisesta käytännöstä periytyviä kolmiulotteisia paikallisuuksia.

Vanhat tennissisalit vakiintuivat esitystiloiksi kiertäville teatteriryhmille. Sen jälkeen, kun kyseinen tenniksen muoto oli menettänyt suosiotaan, salit olivat jääneet tyhjiksi. Kyse oli suurista, pitkänomaisista halleista. Niiden näyttämöratkaisu oli samankaltainen kuin Hôtel de Bourgognessa. Hovin viitekehyksessä sen sijaan katsomon keskilattia palveli usein näyttämön jatkeena. Tällä lailla esiintyjät, joista suuri osa oli hovin jäseniä, päätyivät yleisön keskelle. Näyttämön taustalavaste puolestaan toimi esityksen yleispaikallisuutena, kuten palatsina tai metsänä. Myös muita pakallisuuksia saattoi sijaita salin reunamilla.

Suosionsa menettäneen tenniksen lajin, ”kuninkaallisen tenniksen”, hallit otettiin teatteriryhmien käyttöön. Samankaltaiset, pitkän suorakaiteen muotoiset hallit palvelivat teatteritiloina myös muualla Länsi-Euroopassa. Niiden ongelmina olivat kuitenkin huono akustiikka ja rajallinen näkyvyys. Bibliothèque de l’Arsenal, Paris (Wickham 1985, 149)

Kuninkaallisten häiden yhteydessä vuonna 1581 järjestetty monitaiteellinen spektaakkeli Le Ballet comique de la Reyne on dokumentoitu erinomaisesti. Tähän on syynä se, että hovispektaakkeleista julkaistiin usein kuvakaiverruksin kuvitettuja juhlakirjoja, jotka siirtyivät ulkomaalaisten kutsuvieraiden mukana eri puolille Euroopan hoveja. Tällä lailla uudet ajatukset näyttämö- ja lavastuskäytännöistä levisivät. Le Ballet comique de la Reyne yhdisti tanssia, draamaa ja musiikkia. Esitys järjestettiin Louvren suuressa parvien reunustamassa salissa. Platea-tasoon vertautuva permannon lattia, joka edellä esitellyissä teatteriratkaisuissa toimi seisomakatsomona, otettiin nyt käyttöön näyttämön jatkeeksi. Myös tanssijat ja näyttelijät esiintyivät juhlayleisön keskellä.

Jagues Patinin etsaus kuvaa alkukohtausta Louvren palatsin salissa vuonna 1581 esitetystä hovibaletista Le Ballet Comique de la Reine. Näyttämöratkaisussa yhdistyvät italialainen perspektiiviajattelu (päädyn puutarhanäkymä) ja keskiajalta periytyvät paikallisuudet etunäyttämön sivustoilla. Toiminta levittäytyy yleisön keskelle. Bibliothèque Nationale, Paris. (Lacroix, Paul. 2004. Manners, Customs, and Dress During the Middle Ages, and During the Renaissance Period fig. 398. Project Gutenberg)

Esityksen peruspaikallisuus oli näyttämön taakse rakennettu puutarhanäkymä, joka oli kuvattu perspektiivissä. Lisäksi näyttämön molemmille pitkille reunustoille oli pystytetty kolmiulotteisia rakennelmia keskiajan paikallisuuksien tavoin. Niistä oikeanpuoleinen oli metsänjumala Panin metsikkö. Se viittasi esityksen keskushenkilön, antiikin viettelijätär–velho Kirken mytologiaan. Rakennelmaa vastapäätä sijaitsi pilvilaite laulajia varten. Lattiatasolla esitettiin keskiaikaisen käytännön hengessä vankkurikuvaelmia. Ne kuvasivat kuitenkin antiikin mytologian metsikköjä, suihkulähteitä ja jumalten valtaistuimia (ks. tarkempi kuvaus esim. Brockett, Mitchell, Hardberger 2010, 48–49).