2.2
Mallioppiminen

2.2
Mallioppiminen

Mallioppiminen, havainnoimalla oppiminen ja jäljittely tarkoittavat suurin piirtein samaa asiaa. Tällaisessa oppimisessa kysymys on siitä, että käyttäytyminen muuttuu esimerkkiyksilöiltä (mallilta) saatujen sosiaalisten vaikutteiden tai niiden palkitsevuuden ansiosta.

Jäljittely on ihmisille tyypillistä, esim. monet sosiaaliset ja motoriset taidot, asenteet, mielipiteet, arvostukset jne. opitaan ainakin osittain jäljittelemällä, ei yrityksen ja erehdyksen kautta.

Mallioppiminen liittyy usein vahvasti (motoristen) taitojen oppimiseen. Se ei kuitenkaan aina näy konkreettisina suorituksina, käyttäytymisenä, vaan myös sisäisinä valmiuksina tai tietoina.

Jäljittelemällä oppimista tapahtuu syntymästä saakka, huomaamatta, kaikissa tilanteissa. Malleja on monenlaisia.

Leikin historia ja erilaiset teoriat leikistä ja leikin muodoista, kuten rooli- ja jäljittelyleikit, liittävät mallioppimisen lapsen kehitykseen.

Taideopetuksen yhteydessä puhutaan usein mestari-oppipoika oppimisesta, jonka voidaan ajatella olevan mallioppimisen tietoinen ja siten kehittynyt muoto. Mallioppiminen viittaa sellaiseen pedagogiseen malliin, jossa

[oppija] osallistuu aluksi työhön oppipoikana, tarkkaillen varttuneempien ammatinharjoittajien työtä ja osallistuen siihen, saaden asteittain yhä enemmän vastuuta ja edeten lopulta täysivaltaiseen ammatinharjoittajan asemaan. Kokeneempien suorittajien mallista oppiminen, itse tekeminen sekä harjoittelijoiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä tällaisessa oppipoikakoulutuksessa. www.taikopeda.fi

Jäljittelyä tapahtuu myös kaikkialla luonnossa, taiteessa ja ns. peilineuroniteoria on tuonut uutta ymmärrystä jäljittelyn ja peilaamisen mekanismeihin.

Lue Lisää netistä

www.encyclopedia.com/children/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/theories-play