Motoristen taitojen oppiminen ja motorinen kehitys viittaavat toiminnallisiin muutoksiin kehossa ja sen osissa. Tämä muutos tapahtuu yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Motoristen taitojen oppiminen voidaan nähdä tapahtumasarjana, jonka eri vaiheet yhdentyvät harjoituksen ja kokemusten avulla sisäisiksi malleiksi, joiden avulla pystytään ohjaamaan ulkoista toimintaa tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja tarkasti eli koordinoidusti. Tämä moninainen tapahtumaketju perustuu kognitiivisten ja motoristen toimintojen yhdentymiseen hermoston tasolla harjoituksen avulla sosiaalisessa ympäristössä.
Motorisen oppimisen prosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
Varhainen eli kognitiivinen vaihe
- uuden tiedon vastaanotto
- havainnoinnin ja aistimusten kautta oppija saa kuvan opittavasta taidosta ja taidon oppimiseen liittyvistä menettelytavoista
Väli- eli assosiatiivinen vaihe
- oppija vertaa ja yhdistää uutta tietoa vanhaan, jo muistissa olevaan tietoon uuden sisäisen toimintamallin muodostamiseksi
- oppija kokeilee mallia käytännössä fyysisen (myös mentaalisen) harjoittelun avulla
- oppija arvioi mallia suhteessa annettuun malliin ja korjaa sitä sisäisen ja ulkoisen palautteen mukaisesti tarpeen niin vaatiessa
Lopullinen eli autonominen vaihe
- toistojen avulla uusi malli muuntuu autonomiseksi, jolloin sen palauttaminen käyttäen onnistuu nopeasti
- taidon rakenneosat seuraavat saumattomasti ja oikea-aikaisesti toisiaan, säätely, ennakointi, yhdistely mahdollistuu
- motorinen oppiminen on pysyvää
Motoriseen oppimiseen vaikuttaa hermo-lihasjärjestelmän, luuston ja lihaksiston kypsyminen ja kehitys. Motorinen kehitys perustuu vartalon ja sen osien säätely- ja ohjausjärjestelmien muutoksiin, joiden sisäisenä tuloksena on aivoihin muodostunut malli opittavasta suorituksesta ja ulkoisena tuloksena havainnoitavissa oleva hyvin järjestynyt kokonaisuus kyseisestä suorituksesta. Tällaisen suorituksen ulkoisia tunnusmerkkejä ovat tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tarkkuus. Motorinen kehitys etenee perustaitojen oppimisesta lajitaitojen oppimiseen sekä kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen. Motorinen kehitys ja motoristen taitojen oppiminen on syklistä. Se noudattaa hermostollista kehitystä ja etenee tietyssä järjestyksessä kehitysvaiheesta toiseen (l. esim. herkkyyskaudet).
Mitä ovat herkkyyskaudet ja milloin ne esiintyvät?
Selvitysraportti: Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu
terveurheilija.fi Nuoren kasvu ja kehitys, herkkyyskaudet
Oheiskirjallisuutta
Magill, R.A. (2007). Motor Learning and Control. Concepts and Applications. 8th Edition. USA: McGraw Hill.
Vuohiniemi, M. & Miettinen, P. (1999). Taidon oppiminen. Teoksessa Miettinen, P. Liikkuva lapsi ja nuori. Jyväskylä: VK-Kustannus Oy.
Numminen, P. (1996). Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan. Helsinki: Gummerus.
Kauranen, K. (2011). Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura.
Krasnow, D. & Wilmerding, M.V. (2015). Motor Learning and Control for Dance. Principles and Practices for Performers and Teachers. USA: Human Kinetics.