Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista ja vuoroin vaikuttumista. Onnistunut sosiaalinen vuorovaikutus edellyttää toisten odotusten ymmärtämistä. Vuorovaikutusprosessien kehittämisessä on monia osa-alueita: viestintätaitojen kehittäminen, sosiaalisen kyvykkyyden kehittäminen (kyky toimia erilaisissa ryhmissä, neuvottelutaito) kuin myös sosiaalisen havaitsemisen ja herkkyyden sekä empatian kehittäminen. Häiriöitä vuorovaikutukseen voivat aiheuttaa esimerkiksi kilpailutilanteet, asian tai arvon kieltäminen, älyllistäminen, verukkeiden esittäminen ja minäkuvan ja itsetunnon häiriöt. Vuorovaikutus on yksi ryhmän toiminnan rakennetekijä.
Bionin (1979) mukaan ryhmän toimintaan vaikuttavat muun muassa ryhmän koko, säännöt, ympäristötekijät, työnjako, roolit ja johtajuus. Ryhmälle muodostuu tietty dynamiikka ja sillä on piilotajunta, joka sisältää voimia, tunteita, tahtotiloja ja toisten tiedostamattoman aktivointia. Ryhmädynamiikka nousee kollektiivisesta alitajunnasta. Ryhmällä on kaksoistavoite: perustehtävä (asiatavoite) ja koossa pysyminen (tunnetavoite). Ryhmässä syntyy erilaisia ilmiöitä osallistumisen ja viestinnän jakautumisen, normien ja roolien, johtajuuden, ryhmän kiinteyden ja ryhmämotivaation vaikutuksesta. Ryhmän johtajan tai ohjaajan tehtävä on auttaa ryhmää työskentelemään perustehtävän mukaisesti. Ryhmä tulee virittää tähän työskentelyyn, auttaa sitä orientoitumaan toimintaympäristöön ja tehtävään ottamalla kaikki jäsenet mukaan ja sopimalla rajoista ja yhteisistä säännöistä.
Ryhmä voi liukua pois perustehtävän suorittamisesta ns. perusolettamustilaan, joka ilmenee riippuvuutena, taistelu- tai puolustusasenteena tai parinmuodostuksena. Perusolettamustilassa ryhmä vastustaa kehitysvirikkeitä, kehitysprosessit puuttuvat, toimii kuin sillä olisi tavoitteellisen työskentelyn sijaan jokin muu ennalta sovittu tarkoitus. Ryhmien perusolettamustilat seuraavat, kun ryhmässä vältetään henkilökohtaista kohtaamista, eli toisen eläytyvää ymmärtämistä.
Lähteitä
Bion, W. R. 1979. Kokemuksia ryhmistä: ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta. Alkuperäisteoksesta Experiences in groups and other papers (1961) suomentanut Liisa Syrjälä. Espoo: Weilin+Göös.
Niemistö, R. 2013. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Gaudeamus.