Taustaa

Konstruktivistinen oppimiskäsitys pohjautuu pitkälle historiaan ulottuvista perusolettamuksista, jotka liittyvät ihmiseen ja hänen oppimiseensa. Vaikka konstruktivismi ei siis ole uusi oppisuunta, on kiinnostus siihen helposti ymmärrettävissä aikana, jolloin tiedon sisällöt muuttuvat nopeasti, ja jolloin opetuksessa painottuu erilaisten toimintavalmiuksien osaaminen faktojen siirtämisen sijaan.

Perusajatus

Olennaista konstruktivismissa on siis muuttunut tiedon- ja todellisuuden käsitys. Ennen ajateltiin, että tieto vastaa todellisuutta (realismi). Konstruktivismin perusajatus on, että tieto on todellisuuden tulkintaa. Tieto sopii todellisuuteen, mutta ei ole sen kopio. Oppiminen on tiedon aktiivista konstruointia, ja oppiminen perustuu ihmisen uteliaisuuteen.

Konstruktivistisen käsityksen mukaan tietoa ei voi sellaisenaan välittää oppijalle, vaan oppija on aktiivinen tiedon konstruoija eli tietorakenteiden muodostaja oppimisprosessissa. Oppija tekee informaatiosta oman tulkintansa ja luo tiedon konstruktionsa aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta.

Konstruktivismi edustaa oppimiskäsityksen muutosta tiedon kopioinnista tiedon rakentamiseen, muuntamiseen.

Konstruktivismin suuntauksia

”Heikko” konstruktivismi

Konstruktivismin varhainen suuntaus; erottaa ihmisen sisäisen, psyykkisen todellisuuden ja ulkoisen todellisuuden; ulkoinen todellisuus on tämän näkemyksen mukaan sisäisestä riippumaton.

Radikaali konstruktivismi eli kognitiivinen konstruktivismi

Radikaali konstruktivismi edustaa pragmatistista totuusteoriaa, jonka mukaan tiedon totuudellisuus testataan käytännössä. Tiedon oikeellisuuden kriteeri on tiedon käyttökelpoisuus, elinkelpoisuus ja esim. yksimielisyys. Suuntauksen kehittäjä oli Ernst von Glasersfeld (1917–2010).

Sosiokulttuuriset lähestymistavat

Kulttuurihistoriallinen koulukunta, jonka perustaja on Lev Vygotsky ja edustajia ovat mm. Leontjev, Luria, (toiminnan teoria) Suomessa Yrjö Engeström (toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus). Ks. Cultural Historical Activity Theory.

Symbolinen interaktionismi

Symbolinen interaktionismi on sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkemys, jossa ihmisen katsotaan rakentavan minuuttaan suhteessa sosiaaliseen todellisuuteen. Tässä prosessista keskeistä ovat esineisiin, tapahtumiin ja käyttäytymiseen liittyvät symboliset merkitykset, joita ihminen rakentaa aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa toisiin. Ks. Society for the Study of Symbolic Interaction.

Sosiaalinen konstruktionismi

Sosiaalinen konstruktionismi on eräs konstruktivismin suuntaus, jossa oppimisen näkökulma avautuu yksilön sisäisestä tapahtumasta sosiaaliseen ja kulttuuriseen maailmaan. Seuraavassa Teija Löytösen laatimassa sosiaalisen konstruktionismin esittelyssä sosiaalinen konstruktionismi esitellään tarkemmin. (Sosiaalinen konstruktionismi).

Lähteet

Rauste-von Wright, M. & Von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. WSOY.

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tampere: Tammer-paino.

Lue lisää netistä

Constructivist Learning Theory